YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Sairaanhoitajien suosikkikengät on valmistettu 40 vuotta Myrskylässä – Kaikki alkaa moottorisahasta ja koivumetsästä
Tallan puukenkätehtaalla on edessä omistajanvaihdos.
Helsingin Sanomissa oli kolmen rivin ilmoitus: myydään puukenkätehdas. Oli vuosi 1986, ja ilmoitus vei myrskyläläisen maanviljelijäpariskunnan huomion.
– Siinä tuli varmaan jokin mielenhäiriö, että mennään katsomaan sitä, Hannu Salminen kertoo.
Puualallakin työskennellyt Salminen pyöritti vaimonsa Erja Rädyn kanssa jälkimmäisen suvun lypsykarjatilaa Myrskylässä, ja lisätienesti olisi tullut tarpeeseen.
– Sitten tulikin kaupat tyhtyä, Salminen sanoo.
Pariskunta osti Tallan puukenkätehtaan ja siirsi sen toiminnan Askolasta kotitilansa yhteyteen Myrskylään.
Tänä vuonna Räty ja Salminen ovat johtaneet Tallan tehdasta 40 vuotta.
Sama pohja 60 vuotta
Tallan puukenkätehtaan juuret juontavat sota-aikaan ja Porvooseen. Tuolloin eri nimellä tunnettu tehdas valmisti puisia proteeseja, kainalosauvoja ynnä muita terveydenhuollon välineitä. Sotien jälkeen tuotantoon tulivat puupohjat ja -lestit.
Tehtaasta tuli Talla, kun lääkäri Touko Olli osti sen vuonna 1968 ja alkoi kehitellä yhdessä työtovereidensa, sairaalan ortopedien kanssa ergonomista, jalan anatomian huomioivaa puupohjaa.
– He suunnittelivat yhdessä puunkenkien sisäpohjan muotoilun. Se on jalan muotoja mukaileva ja hyväksi todettu. Olemme käyttäneet samaa pohjamallia kaikissa kengissämme, Räty sanoo.
Neljässäkymmenessä vuodessa Tallan mallistot ovat laajentuneet naisten sandaaleihin ja miesten leveämpään kenkämalliin. Pariskunta on huomannut, että vuosikymmenten kuluessa miesten jalkojen keskikoko on kasvanut.
– Aikaisemmin miesten koko päättyi 46:een, nykyisin 52:een. Suuria kokoja mennyt hyvin harvakseen. Esimerkiksi Juha Miedolla on puukenkämme kokoa 52.
Koivua lähimetsästä
Jonkin aikaa Räty ja Salminen pyörittivät niin maatilaa kuin puukenkätehdasta. Vuonna 2001 he luopuivat lehmistä, ja kengistä tuli pääelinkeino. Menestykseen siivitti yhteistyö Marimekon kanssa. Pariskunta laskeskelee, että parhaimpina aikoina 2000-luvun vaihteessa he valmistivat vuodessa 15 000 kenkäparia, josta Marimekolle meni suurin osa. Tuolloin Tallalla työskenteli viisi-kuusi työntekijää.
Salminen kertoo, että usein Tallan kenkätuotanto alkoi siitä, että hän itse lähti moottorisahan kanssa metsään. Puukenkien pohjat ovat koivua, joka on kautta vuosien kaadettu noin 40 kilometrin säteellä kenkätehtaasta. Puun alkuperä on jäljitettävissä maanomistajaan asti.
– Esimerkiksi seuraavat kaksi vuotta käytämme koivua, joka on kasvanut meistä 15 kilometrin päässä ja sahattu 20 kilometrin päässä.
– Oman metsän koivut on jo kertaalleen käytetty, uusia on kasvamassa.
Sairaanhoitajien suosikki
Nykyisin Salminen ja Räty työskentelevät tehtaassa kahdestaan. Salminen arvioi, että vuosittain he myyvät kenkiä tuhannesta muutamaan tuhanteen pariin.
– Vakituisia asiakkaita on paljon. Heidät tuntee jo nimeltä, Salminen sanoo.
Sairaanhoitajat sekä muu terveydenhuollon henkilökunta suosii puukenkiä vuosikymmenestä toiseen. Pariskunta uskoo, että niin puinen materiaali kuin pohjan muotoilu vaikuttavat siihen, että seisomatyö on helppoa puukengillä.
– Olemme itsekin huomanneet, ettei betonilattialla jaksa pitkään seisoa pehmeäpohjaisella kengällä.
Kengät ovat myös pitkäikäisiä. Salminen ja Räty ovat todistaneet, kuinka kenkänsä roudarinteipillä korjannut on tullut ostamaan uusia kenkiä, muttei silti ole luopunut vanhoistakaan.
– Eräs lääkäri puolestaan kertoi saaneensa puukengät 25 vuotta sitten lahjoituksena. Hän kysyi, voisimmeko uusia kengän päällisen. Lähetimme hänelle ilmaiseksi uudet kengät, kun oli niitä niin kauan pitänyt, Salminen kertoo.
Marimekkoa 10 vuotta
Puukengistä kiinnostuvat tasaisin väliajoin myös eri muotibrändit ja -suunnittelijat.
– Hanna Saren, Nanso, Marita Huurinainen, Tero Palmroos, Terhi Pölkki… Salminen luettelee yhteistyökumppaneita.
– Me itse emme ole olleet keneenkään yhteydessä. Jostain he meidät aina löytävät, pariskunta sanoo.
Sitten oli tietysti Marimekko-yhteistyö, joka kesti kymmenisen vuotta.
– Eli melkein koko sen ajan, kun Kirsti Paakkanen oli talon johdossa. Hänelle oli tärkeää, että tuotteiden kotimaisuusaste oli niin korkea kuin mahdollista, Räty sanoo.
Kun Paakkanen luopui Marimekosta vuonna 2008, loppui myös Tallan ja Marimekon yhteistyö.
– Olimme jo suunnitelleet seuraavan vuoden mallistot, kun yhtäkkiä tuli ilmoitus, etteivät he otakaan enää puukenkiä.
Jatkaja tulossa
Parin vuoden sisällä Tallassa on edessä omistajanvaihdos. Salmisen ja Rädyn tyttärenpoika Nooa Helenius aikoo ryhtyä pyörittämään tehdasta isänsä Samin kanssa.
– Nooa valmistui Salpauksesta puualalta, ja teki meillä kaikki koulun työharjoittelut, Räty kertoo.
Hän sanoo, että puukenkien valmistamisessa on yli 20 työvaihetta, mutta tyttärenpoika on silti pärjännyt hyvin ja oppinut nopeasti.
Pariskunta kertoo, että markkinoinnin suhteen Talla on viettänyt viime vuodet hiljaiseloa.
– Olemme pyörineet voitollisesti, vaikkei markkinointiin ole liiemmin satsattu, Salminen sanoo.
Siksi Talla on lähtenyt hankkeisiin, joista saattaisi olla apua markkinoinnissa ja ulkomaanviennissä. Vahvempi yritys olisi hyvä jättää jatkajan käsiin.
Puolet pitää kansainvälistymistä tärkeänä
Osana Suomen Yrittäjien vetämää Lukas-hanketta toteutettiin touko-kesäkuussa kyselytutkimus, jolla kartoitettiin kasvupotentiaalia omaavien luovan alan yritysten nykytilaa liittyen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tutkimuksen toteutti Bondata.
Kyselyn kohderyhmänä olivat suomalaiset luovan alan kasvuyritykset tai kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset. Vastauksia saatiin 158.
Toimialavalintoina olivat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen ala, digitaalinen sisältö/media/some, esittävät taiteet, kädentaidot, markkinointi ja viestintä, muoti, muotoilu/design, musiikki, peli ja ohjelmistoala sekä muu luova ala, johon kuuluu esimerkiksi tapahtuma-ala.
53 prosenttia vastaajista piti kansainvälistä kasvua osana yrityksen strategiaa erittäin tärkeänä tai tärkeänä. mutta 74 prosenttia nimeää suurimmaksi haasteeksi resurssien rajallisuuden. Luovien alojen yrityksillä on halua kasvaa ja kansainvälistyä, mutta kasvua hidastavat erityisesti resurssipula, rahoitushaasteet ja kansainvälisen liiketoiminnan osaamisvaje. Tutkimuksen mukaan myös IP tunnistetaan ja siten hyödynnetään huonosti.
Kolme tärkeintä kasvun kohdetta seuraavien kolmen vuoden aikana olivat uusien tuotteiden, palveluiden tai sisältöjen kehittäminen, kansainvälistyminen ja vienti sekä nykyisten tuotteiden ja palveluiden myynnin kasvattaminen Suomessa.
Relevantein rahoituslähde on oma pääoma (64 prosenttia). 47 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana melko tai erittäin todennäköisesti.
49 prosenttia vastaajista pitää yrityksen laajenemista kansainvälisille markkinoille erittäin tai melko todennäköisenä.
Suurimmat haasteet kasvulle ja kansainvälistymiselle ovat resurssien puute, rahoituksen puute sekä kumppaneiden ja verkostojen puute kohdemarkkinoilla.
58 prosenttia vastaajista tarvitsee erittäin tai melko paljon tukea kansainvälistymiseen.
Kyselytuloksiin voi tutustua tarkemmin tästä.
Tähtäin Saksassa
Tällainen hanke on muun muassa Suomen Yrittäjien vetämä luovan alan yrittäjien Lukas-hanke, joka auttaa kasvuhakuisia yrityksiä kansainväliseen kasvuun. Talla on mukana hankkeen Vauhdittamo-sparrausohjelmassa.
– Tarkoituksenamme on lähteä Saksan markkinoille. Teimme saksankieliset verkkosivut, olemme mainostaneet siellä ja saaneet apua somemarkkinoinnissa, Salminen kertoo.
Hän huomauttaa, että konekapasiteetti riittää edelleen parin vuosikymmenen takaisen 15 000 kenkäparin vuositahtiin.
– Jatkajilla on mahdollisuus valloittaa koko maailma.
Sijoituskuntoa ja vauhtia kasvuun
Kaksivuotinen EU:n osarahoittama LUKAS-hanke auttaa luovan alan kasvuhakuisia yrityksiä hiomaan sijoituskuntoansa ja avaamaan ovia rahoitukseen, sijoittajiin ja kansainväliseen kasvuun päin.
Tammikuun 2028 lopussa päättyvää hanketta vetää Suomen Yrittäjät, ja hankkeen kumppaneina toimivat Business Espoo, Business Turku, Business Vantaa, Properta Asianajotoimisto Oy sekä Cursor Oy.
– Hankkeen tavoitteena on parantaa luovan alan yritysten sijoittajakuntoa, edistää niiden kasvua ja kansainvälistymistä sekä lisätä luovan alan yritysten ymmärrystä sijoituskunnosta ja rahoitusmahdollisuuksista. Hankkeessa keskitytään parantamaan yritysten osaamista ja valmiuksia hakea yksityistä sekä julkista rahoitusta, hankkeen projektipäällikkö Laura Rautkallio-Salminen sanoo.
Rautkallio-Salmisen lisäksi hankkeessa työskentelee projektikoordinaattori Joanna Moorhouse.
– Luovilla aloilla on merkittävää viennin potentiaalia Suomelle. Meillä on jo kansainvälisesti menestyviä kärkiyrityksiä, mutta paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia. Siksi meillä on nyt Suomen Yrittäjissä hankkeen muodossa luovien alojen kasvuohjelma, Rautkallio-Salminen jatkaa.
LUKAS on jatkoa KLOV-hankkeelle, joka oli myös luovaan ja kulttuurialaan keskittyvä hanke Suomen Yrittäjillä.
Rautkallio-Salmisen mukaan luovien alojen yrittäjiltä ei puutu kunnianhimoa.
– Kasvu jää kuitenkin monessa yrityksessä polkemaan paikalleen, koska aika, raha ja tekijät eivät riitä sen toteuttamiseen. Kasvun suurin este ei useinkaan ole markkinoiden puute vaan yrityksen oma kapasiteetti. Yritykset tarvitsevat käytännön tukea myyntiin ja markkinointiin, rahoitusratkaisuja sekä verkostoja, jotka avaavat ovia kansainvälisille markkinoille. Näihin tarpeisiin pyrimme myös ohjelmassamme vastaamaan, Rautkallio-Salminen sanoo.
Osa Lukas-hanketta on Vauhdittamo. Noin vuoden mittainen ohjelma tarjoaa henkilökohtaista sparrausta, tapahtumia, webinaareja sekä luovien alojen kasvuyrittäjien verkoston.
Vauhdittamo käynnistyi syksyllä 2026, ja mukaan valikoitui 40 luovan alan yritystä. Vauhdittamo jatkuu kevääseen 2027 saakka.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Kaisu Puranen
