Yksinyrittäjä Salla Axelin: ”Toiminimiyrittäjät yhteiskunnan silmissä yrittäjyyden kakkosluokan kansalaisia”
Suomen Yrittäjät julkaisi marraskuussa 2023 ensimmäisen Yksinyrittäjäohjelmansa. Ohjelmaan tutustunut käsityöyrittäjä Salla Axelin näkee ratkaisuehdotuksissa paljon hyvää.
Suomalaiset ovat yksinyrittäjäkansaa. Tästä kertovat tilastot, joiden mukaan yksinyrittäjyyden yleistyminen on 2000-luvun työelämän merkittävin muutostrendi. Syyt yksinyrittäjyyden yleisyyden takana ovat moninaiset. Merkittävä osa (56 %, Lähde: Yksinyrittäjäkysely 2022) nykyisistä yksinyrittäjistä haluaisi kasvaa ja työllistää tulevaisuudessa muitakin itsensä lisäksi. Tähän joukkoon kuuluu myös 13 vuotta käsityöyrittäjänä toiminut yksinyrittäjä Salla Axelin.
– Yksinyrittäjyys ei ole todellakaan itselleni mikään itseisarvo. Toimin haastavalla alalla, jossa valitettavan harva pystyy palkkaamaan itselleen apukäsiä. Unelmissa toki on, että jonain päivän se olisi mahdollista, Axelin toteaa.
Suomessa ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koetaan yleisesti yksinyrittäjien keskuudessa uran yhtenä merkittävimpänä päätöksenä. Palkkaus on myös yrittäjälle merkittävä riski. Suomen Yrittäjien loppuvuodesta 2023 julkaistu Yksinyrittäjäohjelma esittää 3 ratkaisuehdotusta, joilla tätä riskiä voitaisiin alentaa.
Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on selkeästi naapureitaan yksinyrittäjävetoisempi. Axelin uskaltaa vetää yhtäläisyysviivan maamme jäykän työlainsäädännön, palkkaamisen riskien ja yksinyrittäjyyden yleisyyden välille.
– Ensimmäinen mielikuva työntekijän palkkaamisesta on se, että ongelmatilanteessa työntekijästä on vaikea päästä eroon. Silloin kynnys myös työllistämiseen on korkealla, puhumattakaan työllistämisen isoista kustannuksista. Suomalaiset ovat varmasti myös naapureita arempia – ehkä syystäkin.
YEL-maksut puhuttavat edelleen
Yrittäjien eläkejärjestelmä (YEL) on puhuttanut erityisesti yksinyrittäjien keskuudessa jo toista vuotta. Vuoden 2023 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen tavoitteena on, että YEL-työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa. Työeläkevakuuttajat Telan tuoreiden tietojen mukaan viime vuonna tehdyt tarkastukset ovat johtaneet 83 prosentilla YEL-työtulon kasvuun.
– Kun aloitin yrittäjänä, tein monta asiaa oppikirjan vastaisesti, mutta yhteen asiaan ymmärsin heti alussa panostaa ja se oli hyvä kirjanpitäjä. Hän väänsi minulle myös rautalangasta sen, mitä YEL-vakuutuksella tarkoitetaan ja miten homma toimii.
Axelin myöntää avoimesti, etteivät käsityöyrittäjän tulot ole aina päätä huimaavat, mutta järkevällä ja suunnitelmallisella rahankäytöllä voi elää myös täysin täyttä elämää. Yrittäjä toteaa kuuluvansa koulukuntaan, joka maksaa tällä hetkellä YEL-vakuutuksen minimiä. Syitä tähän päätökseen on monia.
– Koen ymmärtäväni YEL-keskustelun taustat ja sen, miksi vakuutuksen tulisi olla tasolla, joka kattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Keskustelussa kuitenkin usein unohtuu meidän aidosti pienituloisten yrittäjien ääni. Toisin sanoen se, että moni meistä ajattelee asiaa niin, että mahdollisen työttömyyden tullessa ei myöskään tipu kauhean korkealta.
Axelin tunnistaa minimitason YEL-maksuihin liittyvät riskit, joita hän on pyrkinyt vähentämään nuoresta saakka aloitetulla vapaaehtoisella eläkesäästämisellä.
– Fakta on, ettei minun ole mahdollista maksaa kuukausittain sellaista YEL-maksua, että pystyisin siitä tulevan turvan avulla maksamaan yritykseni kiinteät kulut. Ja vaikka pystyisinkin korkeamman summan maksamaan, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että joutuisin hyvin monesta asiasta karsimaan elämän muilla osa-alueilla. Tästä syystä olen valmis riskin ottamaan.
Itse YEL-keskustelua ja Yrittäjien tekemiä muutosesityksiä Axelin pitää hyvin tervetulleina.
– Keskustelu on tärkeää, mutta on valitettavaa, miten paljon virheellistä tietoa asiasta tällä hetkellä liikkuu. Yrittäjien eläkejärjestelmästä on saatava kannustava ja sellainen, että kaikki yrittäjät voivat siihen aidosti luottaa.
”Fakta on, ettei minun ole mahdollista maksaa kuukausittain sellaista YEL-maksua, että pystyisin siitä tulevan turvan avulla maksamaan yritykseni kiinteät kulut.”
Yrittäjyyden kakkosluokan kansalainen
Yksi Suomen Yrittäjien neljästätoista ratkaisusta yksinyrittäjien aseman parantamiseksi on liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeuden lisääminen myös toiminimiyrittäjille. Käsityöammatissa toimiva Axelin näkee ehdotuksen olevan odotettu.
– Mielestäni toiminimiyrittäjiä pidetään yhteiskunnan silmissä yrittäjyyden kakkosluokan kansalaisina. Verovähennysoikeuksissa on isoja eroja muihin yrittäjiin nähden. Näitä ovat liikunta- ja kulttuuriedun lisäksi esimerkiksi työvaatteet. Eipä ole toiminimiyrittäjällä mahdollisuutta vähentää vaikkapa messuilla tarvittavaa vaatetusta verotuksessa.
Yksinyrittäjäohjelmaan tutustunut Axelin pitää Suomen Yrittäjien ratkaisuehdotuksia hyvinä.
– Ovathan nämä asiat toki olleet aikaisemminkin yrittäjäjärjestön vaikuttamisen kohteena, mutta on hyvä edistysaskel tuoda nämä ratkaisuehdotukset kootusti näytille myös meille jäsenyrittäjille ja sidosryhmille tämän ohjelman muodossa.
Yrittäjäjärjestön toiminnassa pitkään mukana ollut ja tällä hetkellä Varsinais-Suomen Yrittäjien hallituksessa vaikuttava Axelin muistaa matkan varrelta tärkeitä etappeja, joita yksinyrittäjien eteen on saatu aikaan. Yksi niistä on muutama vuosi sitten voimaan tullut lakimuutos, joka paransi erityisesti yksinyrittäjien perheiden asemaa. Aikaisemmin laissa oli kohta, jossa yrittäjän perheen jäsenten jäädessä työttömäksi oli yrittäjä itse velvollinen ensisijaisesti työllistämään heidät. Tämä velvollisuus saatiin poistettua juuri Yrittäjien tekemän vaikuttamistyön lopputuloksena.
– Pidimme mieheni kanssa tätä lainkohtaa suorastaan absurdina. Kun Suomen Yrittäjät sai vaikutettua niin, että lakimuutos saatiin aikaiseksi, iskostui omaan päähän ajatus siitä, että tässä järjestössä on todella tärkeää olla mukana ja että kukaan muu ei aja samalla tavalla juuri meidän asiaamme.
