Yksinyrittäjät Etelä-Karjalassa: vapaus motivoi, mutta arki kuormittaa 

Etelä-Karjalassa yksinyrittäjien tulotaso on hieman valtakunnallista keskiarvoa korkeampi, mutta jaksaminen ja epävarmuus maailmantilanteesta näkyvät arjessa. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäbarometristä. 

Etelä-Karjalassa yksinyrittäjien keskimääräinen kuukausitulo on noin 2 828 euroa, mikä on hieman yli valtakunnallisen keskiarvon. Tulot jakautuvat kuitenkin epätasaisesti; noin 42 prosenttia ansaitsee alle 2 000 € kuukaudessa ja toisaalta yli 6 000 € tienaavien osuus (15 prosenttia) ylittää maan keskiarvon. 

– Yksinyrittäjien tulotaso on usein matala. Moni ei pysty siirtämään osaamistaan, asiantuntijuuttaan ja siten työnsä arvoa hintoihinsa tai toimeksiantoja ei ole riittävästi. Samalla on hyvä muistaa, että yksinyrittäjät ovat hyvin moninainen ryhmä. Osa ansaitsee vähän, mutta mukana on myös yrittäjiä, joiden tulotaso on korkea, asiantuntija Marianne Ruusunhelmi Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Moni myös tekee työtä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jolloin toimeentulo tulee useasta lähteestä. Tämä kuvastaa laajempaa työelämän muutosta, Ruusunhelmi täydentää.

Yksinyrittäjyys on valinta – vapaus tärkein motivaattori ja verkostot korostuvat

Eteläkarjalaiset yksinyrittäjät arvostavat vapautta ja tekevät töitä omilla ehdoillaan – mutta maksavat siitä usein kovaa hintaa jaksamisessa ja epävarmuudessa. Yrittäjyys on ennen kaikkea elämäntapavalinta.

Etelä-Karjalassa yksinyrittäjät tekevät yhteistyötä keskimäärin 4,5 muun yrittäjän kanssa, mikä on enemmän kuin koko maassa. Silti 74 prosentilla ei ole sijaista, jos yrittäjä itse sairastuu ja yli 45 prosenttia kokee yksinäisyyttä työssään vähintään joskus. Yhteistyö ja hyvät verkostot eivät vielä tarkoita turvaverkkoa. Yksinyrittäjät myös tekevät usein töitä sairaana ja ilman lomia.

– Moni yksinyrittäjä kantaa arjessa vastuun yksin. Kun ei ole sijaista ja toimeentulo riippuu omasta tekemisestä, on korkea kynnys hidastaa tahtia tai jäädä sairauslomalle, Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen sanoo.

Kasvuhalukkuus maltillista – kehittämistä halutaan tehdä omin keinoin

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus maakunnassa on pääosin maltillista. Vain kaksi prosenttia tavoittelee voimakasta kasvua, mutta 34 prosenttia hakee maltillista kasvua. 

Moni haluaa kehittää toimintaansa tilanteeseensa sopivalla tavalla ilman suuria riskejä. Työllistämisen korkeat kustannukset ovat keskeinen kasvun este noin 40 prosentille. Ensimmäinen työntekijä jää monella palkkaamatta kustannusten ja riskien vuoksi.

– Yksinyrittäjillä ei ole työntekijöitä palkkalistoillaan, mutta he työllistävät muita verkostojensa kautta. Niiden, jotka haluavat palkata työntekijän, pitäisi pystyä tekemään se ilman kohtuuttomia riskejä. Siksi työllistämisen kynnystä pitää edelleen madaltaa, Toropainen toteaa.

YEL – suuri epävarmuustekijä yrittäjän arjessa

Etelä-Karjalan yksinyrittäjistä yli puolella YEL-maksua on korotettu viime vuosina ja vaikutukset näkyvät suoraan yritysten arjessa. Peräti 61 prosenttia maksujen nousun kokeneista kertoo sen aiheuttaneen taloudellisia ongelmia.

Yli puolet vastanneista ei myöskään luota YEL-työtulolaskurin antamaan arvioon ja suurin osa yrittäjistä kokee työpanoksen määrittelyn epäselväksi.

– YEL-järjestelmä nousee Etelä-Karjalassa yhdeksi keskeisimmistä yksinyrittäjien haasteista. Maksujen nousu, taloudelliset vaikutukset ja heikko luottamus järjestelmään korostavat tarvetta selkeydelle ja ennakoitavuudelle, Pasi Toropainen toteaa.

Taloustutkimus toteutti barometrin kyselytutkimuksen 14.4.–6.5.2026. Kyselyssä käytettiin avointa vastauslinkkiä, eikä vastaajia rajattu Suomen Yrittäjien jäsenistöön. Kyselyyn vastasi 2 877 yksinyrittäjää, Etelä-Karjalassa 62.

Lisätietoja
Pasi Toropainen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Yrittäjät, pasi.toropainen@yrittajat.fi, 050 495 6888