Yrittäjä manaa ”turhia” kodinkonehankintoja – Tämän huoltavan toimenpiteen sinäkin saatoit unohtaa keittiössä: ”Menee kaksi minuuttia”

Oletko joskus hankkinut uuden kodinkoneen epävarmana siitä, voisiko vanhan vielä korjata? Yli 30 vuotta kodinkoneita huoltanut yrittäjä tunnistaa ilmiön, joka on vain vahvistunut viime vuosina.

Varkautelaisen Kodinkonehuolto Leskinen Oy:n perustajayrittäjä Pekka Mäkelä, 65, törmää yhä useammin kierrätykseen vietyihin laitteisiin, jotka toimisivat pienellä korjauksella.

– Harmillisen pienistä vioista koneita viedään romutukseen. Eilenkin huomasin kierrätysasemalla siistin pesukoneen, josta oli vain kahva rikki.

Mäkelä on pyörittänyt Väinö Leskisen vuonna 1964 perustamaa yritystä vuodesta 1993 lähtien. Sitä ennen hän ehti olla kodinkonehuoltoalalla työntekijänä kymmenisen vuotta. Mäkelä omistaa yrityksen yhdessä puolisonsa kanssa.

Yrittäjän mukaan ”romukone” tarttuu mukaan yleensä silloin, kun hän käy asentamassa asiakkaalle isosta ketjuliikkeestä ostetun uuden kodinkoneen. Yritys huolehtii vanhan laitteen pois viennistä. Romuksi luullun laitteen voisi usein saada kuntoon kohtuurahalla.

– Olisihan se hyvä kysyä ensin huoltoliikkeestä, kannattaako konetta korjata. Me kyllä sanomme rehellisesti jos näyttää siltä, ettei huolto kannata.

Mäkelän mukaan alle 15-vuotiaisiin kodinkoneisiin löytyy yleensä osia, etenkin jos kyse on tunnetuista ja pitkään markkinoilla olleista valmistajista.

Astianpesukoneissa yleisin ongelma on Mäkelän vedenpinnan säätöön liittyvä vika. Syynä on tavallisesti pinnansäätökammioon kertynyt lika.

”Pahimmillaan voi tulvia ulos”

Mäkelän mukaan aikanaan 600–700 euroa maksanut kodinkone kannattaisi korjata, jos korjauskulut jäävät noin 150 euroon. Tämäkin voi olla monen mielestä liian suuri korjauskulu, vaikka uusi kone maksaisi selvästi enemmän.

– Ehkä siinä ajatellaan, että kone hajoaa uudelleen tai että uuteen saa kahden vuoden takuun. On toki niin, että käytetyn laitteen korjaukselle ei pitkää takuuta myönnetä. Olen silti huomannut, että korjauksen jälkeen kone voi kestää pitkäänkin.

Pyykinpesukoneissa viat liittyvät useimmiten veden tyhjennykseen pois koneesta tai veden otttoon. Jos kone lopettaa linkoamisen, ei kannata päätä pahkaa rynnätä ostamaan uutta.

– Kyse ei välttämättä ole lainkaan viasta vaan siitä, että pumpussa on tukos. Kone ei linkoa, jos se on täynnä vettä.

Astianpesukoneissa yleisin ongelma on Mäkelän vedenpinnan säätöön liittyvä vika. Syynä on tavallisesti pinnansäätökammioon kertynyt lika.

– Ihmiset eivät puhdista astianpesukoneen sihtejä riittävän usein. Ihannetilanteessa sihdin pitäisi olla puhdas aina, kun kone käynnistetään, jotta se toimisi kunnolla eikä keräisi likaa itseensä. Kun likaa kertyy liikaa, vedenotto häiriintyy ja pahimmillaan vesi voi tulvia ulos.

Tiskikoneen pohjassa on levymäinen sihti ja sen yhteydessä pienempi mukimainen sihti. Mäkelän kokemuksen mukaan etenkin kuppimainen verkko jää käyttäjiltä yleensä puhdistamatta.

– Sinne jää likaa ja bakteereita, minkä seurauksena kone voi ruveta haisemaan. Ei mene kuin pari minuuttia, kun sihdin pyöräyttää juoksevan veden alla tiskiharjan kanssa. Lapsiperheessä se pitäisi tehdä joka viikko. Tiedän, että jotkut eivät puhdista sihtejä koskaan.

Pakastin voi jäätyä, mutta siinä ei välttämättä ole vikaa

Kylmälaitteiden kohdalla Mäkelä törmää useimmiten pakastimien no frost -sulatustoiminnon häiriöön, jonka myötä pakastin kerää liikaa jäätä.

– Tällöin ilma ei pääse kiertämään riittävän hyvin koneen sisällä, koska puhaltimen kenno on jäätynyt umpeen. Joskus puhallin voi myös jumittua. 

Syy ei välttämättä ole tekninen vika vaan se, ettei pakastinta ole sulatettu riittävän usein. Joskus raolleen jäänyt ovi voi aiheuttaa liiallisen jään kertymisen.

– Jään sulattamiseen pitää varata useimmiten runsaasti aikaa, noin 12 tuntia. Kun sulatuksen tekee huolellisesti, pakastin voi lähteä toimimaan normaalisti.

Jos kylmälaitteen vika paikannetaan kompressoriin, huolto on useimmiten turha, sillä kompressori voi maksaa lähes saman verran kuin uusi laite. Muutaman vuoden ikäisissä kylmälaitteissa kompressori vaihdetaan yleensä takuuseen.

Pitkän linjan huoltoyrittäjä ei suoraan lähtisi moittimaan nykykoneita heikommiksi, vaikka moni niin kuvittelee.

Partakoneitakin korjattiin

Mäkelä muistaa 90-luvun vuodet, jolloin asiakkaat toivat korjattavaksi monia erilaisia kodin pienlaitteita, kuten esimerkiksi partakoneita. Niistä vaihdettiin teräverkkoja, teriä ja muita koneen pieniä osia. Nykyisin partakoneet vaihdetaan mieluummin uusiin.

– Joskus vaihdoimme partakoneen moottorinkin. Nykyisin niihin saa varaosina lähinnä teriä ja teräverkkoja.

Pitkän linjan huoltoyrittäjä ei suoraan lähtisi moittimaan nykykoneita heikommiksi, vaikka moni saattaa ajatella laadun heikentyneen.

– Eri merkkien välillä on kova hintakilpailu. Valmistajien pitää miettiä koneiden rakennetta ja painoa. Metallia ei voi käyttää yhtä paljon kuin ennen. Pitää muistaa sekin, että sama valmistaja voi valmistaa saman merkkisiä tuotteita eri maissa.