Yrittäjäkaksikko kunnostaa retuperällä ollutta Bunkkerimuseota – ”Haluamme, että ihmiset näkevät, mitä esi-isämme ovat tehneet”

Talousvaikeuksissa kamppaileva Virolahden kunta aikoi lopettaa omistamansa Bunkkerimuseon parisen vuotta sitten. Salpalinjan yhteydessä toimivassa ulkoilmamuseossa on esillä muun muassa sodanaikaisia betonikorsuja, taisteluhautoja sekä tykkiasemia.

Lopettamissuunnitelmista kuulivat myös paikalliset sotahistorian harrastajat Jani Hellberg ja Ari Vähä-Impola. 

– Salpalinja on nähtävyytenä ainoa laatuaan, Suomen laajin toisen maailmansodan aikainen puolustuslinja. Se oli Suomelle melko tärkeä asia aikoinaan ja alkaa olla taas ajankohtainen, sanoo Hellberg. 

Hellberg ja Vähä-Impola ovat paitsi tutustuneet Salpalinjaan retkeillen, myös vierailleet Viron ja muiden Baltian maiden sotahistoriallisesti merkittävissä kohteissa.

Yrittäjätaustaiset kaverukset halusivat pelastaa Bunkkerimuseon. Monien vaiheiden jälkeen heidän perustamansa Wähäinen Oy otti ohjat museon toiminnasta, ja paikka avattiin yleisölle toukokuun puolivälissä.

– Haluamme, että ihmiset näkevät, mitä esi-isämme ovat aikoinaan tehneet. Tarkoituksemme ei ole vain pitää museota hengissä vaan kehittää sen toimintaa edelleen.

Huonolla hoidolla

Hellberg kertoo, että museon toiminnan jatkaminen on ollut ”pitkä, kivinen tie”. Yhteistyö alueen omistavan Virolahden kunnan kanssa on toiminut heikommin ja hitaammin kuin hän oletti. Matkan varrella on käsitelty yksi Hellbergin mukaan ”kiusaamistarkoituksessa” tehty valituskin. Wähäinen Oy:n kunnalta vuokraama museoalue päästiin avaamaan puolisen vuotta myöhässä suunnitellusta aikataulusta. 

– Koko paikka on ollut niin huonolla hoidolla viimeiset kymmenen vuotta, että kaikki muu paitsi päärakennus täytyy korjata.

Hellberg kertoo viettäneensä viimeiset puoli vuotta lähes kaiken vapaa-aikansa museolla. Hän on kaivanut auki ulkoilualueen taisteluhautoja, kunnostanut bunkkereita sekä siistinyt aluetta yleisesti.

– Oli siinä aikamoinen homma saada vähän reilussa kuukaudessa alue sellaiseen kuntoon, että ihmiset voi laskea sinne. Olen oikeastaan asunut museolla kaikki illat ja viikonloput.

– Kaikki on itse rakennettu aikakauden mukaiseksi. Valkoisia kaapistoja täällä ei tulla näkemään.

Yöksi pallokorsuun

Alueen vetonaula on pallokorsu, jossa voi yöpyä. Puolipallon muotoisia, maahan upotettuja teräsbetonikorsuja valettiin miehistön suojapaikoiksi Salpalinjalle sota-aikana. Nyt suunnitelmissa on tehdä niitä lisää.

– Ulkoalueelle tulee vastaavanlaisia yöpymispaikkoja kuin alkuperäinen pallokorsu, mutta kevytrakenteisempia kopioita. 

Hellberg sanoo, että yöpaikoille on kysyntää. Salpalinja houkuttaa retkeilijöitä, mutta camping-alueita on vähänlaisesti.

Museon päärakennuksessa on kaksi sota-ajasta kertovaa näyttelyä sekä kotkalaisyritys Vanikan pyörittämä kahvila.

Museon sisänäyttely kertoo Salpalinjan historiasta, sen rakentamisesta ja aseistuksesta sekä lottien toiminnasta ja Mannerheimin vierailusta Virolahdella.

– Näytämme myös videoita, jotka kertovat Salpalinjan historiasta sekä Bunkkerimuseon kehittämisestä. Videot vaihtuvat sitä mukaa kun saamme niitä hankittua ja tuotettua, Hellberg kertoo.

– Lisäksi suunnitteilla on Haminan-Taavetin puolustuslinjasta oma näyttelyosuutensa, koska siitä osasta puolustuslinjaa ei juuri missään ole kerrottu.

Vieraita Uudesta-Seelannista

Hellberg kertoo, että vierailijat ovat löytäneet museon jo nyt, vaikka se on ehtinyt olla auki vasta kuukauden päivät. Moni tulee Salpalinjalle retkeilemään, jolloin museo on retkien lähtö- ja päätepiste.

– Ulkomaalaisia kävijöitä on lähes joka päivä. Monet ovat löytäneet meidät ulkomaalaisilta nettisivustoilta, jotka listaavat erikoisia vierailukohteita ja yöpymispaikkoja. 

Kaukaisimmat vieraat tulivat Uudesta-Seelannista.

– He liikkuivat kuorma-autosta rakennetulla asuntoautolla, jonka olivat ensin laivanneet Marokkoon. Sieltä he matkustivat Turkkiin, Eurooppaan ja lopulta Suomeen. Hekin löysivät museomme joltain nettisaitilta.

Raja kiinnostaa

Hellberg kertoo, että Venäjän raja kiinnostaa ihmisiä nyt Ukrainan sodan takia. Myös itärajan vuonna 2025 uusittu esteaita houkuttelee uteliaita. 

– Helsingistä tänne tulevalla moottoritiellä sekä vanhalla tiellä on tosi hyvät opasteet suoraan museolle. Monet rajalla käyvät poikkeavat myös museolla.

Myös droonit puhuttavat Virolahdella.

– Varmaan pian iskee jokin lennokkiturismi tänne itäiseen Suomeen, hän naurahtaa.

Bunkkerimuseolla työskentelee kaksi kesätyöntekijää. Hellberg kertoo, että aukioloaikaa aiotaan laajentaa tänä kesänä syyskuulle, koska Euroopassa lomaillaan vasta silloin. 

Museon kehitystyö jatkuu ainakin parin-kolmen vuoden ajan.

– Tämän kesän tavoite on kunnostaa ulkoalueita ja modernisoida museota, digitalisoida ja tuoda sinne esimerkiksi AR-toimintoja.