Yrityksen perustaminen sekä yritysmuodon valinta

YRITTÄJÄN ENSIMMÄINEN VUOSI: OSA 3 | Edellisessä artikkelissa puhuimme asioista, jotka ovat hyvä muistaa ennen, kun laittaa yrityksen pystyyn. Nyt on aika siirtyä erittäin oleelliseen vaiheeseen yrittäjyyden polulla: yritysmuodon valitsemiseen sekä yrityksen perustamiseen. Vinkit antaa tilitoimistoyrittäjä ja talousalan ammattilainen Markus Seppänen.

Tavallisimmat yritysmuodot Suomessa ovat toiminimi ja osakeyhtiö, joiden kaveriksi mainitsemme lyhyesti myös avoimen yhtiön. Näiden lisäksi on mahdollista ryhtyä kevytyrittäjäksi, ja siitä voi lukea lisää vaikka tästä.

Kun valitset itsellesi sopivaa yritysmuotoa, on hyödyllistä tietää eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ja verrata niitä omiin tarpeisiin. Mikä seuraavista yritysmuodoista sopisi sinulle parhaiten?

Toiminimi

Toiminimi on helpoin muoto harjoittaa elinkeinotoimintaa eli ryhtyä elinkeinonharjoittajaksi. Patentti- ja rekisterihallituksen kulu toiminimen perustamisesta on 60 euroa, kun sen tekee sähköisesti Ytj:n sivuilta (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä). Aloituskustannukset eivät siis päätä huimaa.

Toiminimi sallii yksinkertaisen kirjanpidon, missä on vain tuloslaskelma, joka voidaan tehdä esimerkiksi Excelissä. Yksinkertaisessa kirjanpidossa ei tarvitse laatia tilinpäätöstä, mikä alentaa mahdollisia taloushallinnon kuluja.

Toiminimen verotus on myös yksinkertainen ja toiminimen verotettava tulos verotetaan ansiotulona, eli ihan niin kuin palkkatulokin. Toiminimen verotettavan tuloksen voi halutessaan jakaa aviopuolison kanssa. Toiminimi sopii hyvin alkavalle yrittäjälle, kenen tulos jää alle 50 000 euron, ellei yrittäjällä ole muita ansiotuloja, kuten opintotukea tai palkkatuloja muusta työstä.

Toiminimen varjopuolia on muun muassa se, että Verohallinto tulkitsee yrittäjän olevan sama kuin itse toiminimi, jolloin esimerkiksi vapaaehtoisia henkilöstökuluja, kuten kuntosalikuluja, ei voi kirjata yrityksen kuluksi. Toiminimi ei voi myöskään maksaa palkkaa tai vuokraa ammatinharjoittajalle.

Myös alle 18-vuotias voi olla elinkeinonharjoittaja.

Avoin yhtiö

Avoimessa yhtiössä on samat käytännöt kuin toiminimessä, kuitenkin sillä erotuksella, että avoimessa yhtiössä on enemmän kuin yksi ammatinharjoittaja, joka ei kuitenkaan ole se oma aviopuoliso. Avoin yhtiö sopii tilanteissa, missä esimerkiksi kaksi kaveria haluavat perustaa yhtiön osakeyhtiötä kevyemmällä rakenteella. Yrittäjät ovat nimeltään yhtiömiehiä ja heidän kannattaa keskenään sopia muun muassa työtehtävistä ja työvelvoitteista.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yritysmuotona hieman byrokraattisempi kuin toiminimi tai avoin yhtiö, mutta osakeyhtiössä on muita hyötyjä, joiden takia se on Suomen yleisin yritysmuoto. Osakeyhtiö on oma “juridinen oikeushenkilönsä”, minkä takia esimerkiksi lainoja otetaan yrityksen nimiin.

Osakeyhtiössä voi olla yksi tai useampi osakkeenomistaja, ketkä eivät lähtökohtaisesti vastaa yrityksen veloista henkilökohtaisesti. Mikäli osakkaita on enemmän kuin yksi, kannattaa laatia osakassopimus, jossa sovitaan esimerkiksi kilpailukiellosta, työvelvoitteesta tai osakeyhtiön osakkeiden myymisestä ja lunastuksesta – vaikka osakkaat olisivat parhaita kavereita.

Osakeyhtiössä vastuuasemassa on osakkeenomistajien valitsema hallitus. Jos hallituksessa on alle kolme jäsentä, pitää myös valita hallituksen varajäsen, jolla ei kuitenkaan ole velvollisuuksia tai vastuuta. Osakeyhtiön hallitus voi halutessaan valita toimitusjohtajan.

Osakeyhtiöllä ei enää tarvitse olla osakepääomaa, mikä helpottaa osakeyhtiön perustamista. On kuitenkin hyvä muistaa, että osakeyhtiön on huolehdittava, että oman pääoman, eli varat miinus velat, on pysyttävä positiivisena. Mikäli osakas rahoittaa osakeyhtiötä, niin vaihtoehto osakepääomalle on Sijoitetun vapaan pääoman rahasto (SVOP-rahasto). Kun yhtiö muuttuu voitolliseksi, on helpompi palauttaa osakkaan sijoituksia SVOP-rahastosta, kuin osakepääomasta.

Osakeyhtiön voi perustaa sähköisesti, mikäli osakkeenomistajat ovat ihmisiä, eivätkä osakeyhtiötä. Patentti- ja rekisterihallituksen kulu osakeyhtiön perustamisesta on 275 euroa, kun sen tekee sähköisesti Ytj:n sivuilta.

Osakeyhtiössä on kaksinkertainen verotus. Osakeyhtiö maksaa verotettavasta tuloksestaan 20 % veroa. Osakeyhtiön varat eivät ole osakkaan, niin kuin esimerkiksi toiminimen varat ovat ammatinharjoittajan omia varoja. Tämän takia osakeyhtiöstä ulos maksettava palkat verotetaan saajan henkilöverotuksessa, jolloin ne ovat osakeyhtiölle kuluja eli ne vähentävät osakeyhtiön verotettavaa tulosta. Osakeyhtiö voi maksaa osakkaalle esimerkiksi seuraavilla tavoin:

Palkkaa (verotetaan henkilöverotuksessa ansiotulona)
Vuokraa (verotetaan henkilöverotuksessa pääomatulona)
Korkoa (verotetaan henkilöverotuksessa pääomatulona)
Kulu- tai matkakorvausta (verovapaa, ellei kyseessä ole luontaisetu)
Ostamalla osakkaalta omaisuutta käypään arvoon (verovapaata, ellei myyjä tee voittoa)
Osinkoa kertyneistä voittovaroista ensimmäisen tilikauden jälkeen (verotus alkaen 7,5 %)

Osakeyhtiö soveltuu yksinyrittäjälle muita osakasmuotoja paremmin silloin, kun yrityksen tulos ennen osakkaan palkkaa on enemmän kuin noin 50 000 euroa tai jos kyseessä on startup-yritys tai kasvuyhtiö, joka tarvitsee rahoitusta kasvun turvaamiseksi.

Yhteenveto

Yritysmuodosta riippumatta yrittäjä on lähes aina vastuussa siitä, että kirjanpito ja verovelvoitteet ovat hoidettu oikein. Kirjanpitoaineiston säilytys on lakisääteistä myös yrityksen lopettamisen jälkeen. Vaikka lain määräämät velvoitteet olisi ulkoistettu esimerkiksi tilitoimistolle, niin Suomessa yrittäjä tai hallituksen jäsen ovat kuitenkin viime kädessä vastuussa velvoitteiden toteutumisesta, joten sinun on hyvä ymmärtää oman yrityksesi taloudesta mahdollisimman paljon.

Kaikissa yhtiömuodoissa on hyvät ja huonot puolensa. Mikäli pohdit sinulle sopivinta yritysmuotoa, suosittelen aloittamaan toiminimellä, joka voidaan myöhemmin muuttaa osakeyhtiöksi, jos tilanne sen vaatii. Esimerkiksi muilta yrittäjiltä on hyvä kysyä, millä perusteilla he ovat valinneet yritysmuotonsa. Liittyminen HYNY:yn ja verkostoituminen samassa tilanteessa olevien kanssa auttaa sinua varmasti valitsemaan sinulle sopivimman yritysmuodon.

Hyödyllisiä termejä

Tmi – Toiminimi
Oy – Osakeyhtiö
Ay – Avoin yhtiö
Elinkeinonharjoittaja – Toiminimiyrittäjä
Yksinkertainen kirjanpito – Kirjanpito pelkällä tuloslaskelmalla ilman tasetta. Mahdollista toiminimessä, muttei osakeyhtiössä.
Kaksinkertainen kirjanpito – Sisältää tuloslaskelman ja taseen.
Taloushallinto – Lakisääteinen velvoite, mikä sisältää muun muassa kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen.
Osake – Osakeyhtiön omistusväline.
Osakas – Osakeyhtiön osakkeenomistaja.
Osakepääoma – Osakkaiden maksama pääoma tai sijoitus osakeyhtiöön.
Hallitus – Osakkeenomistajien valitsema johto.
Toimitusjohtaja – Vastaa päivittäisestä yrityksen hallinnoimisesta ja toimii hallituksen alaisuudessa.

Kirjoittaja, Markus Seppänen, on vuodesta 2011 ollut tilitoimistoyrittäjä Profitcount Oy:ssä, joka työllistää toistakymmentä työntekijää. Yllä mainitut asiat ovat kirjoittajan omia mielipiteitä ja osa asioista ovat todella laajoja ja tämän takia pelkistettyjä. Markus on myös Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien hallituksen HYNY:n jäsen ja Helsingin Yrittäjät – Etelä-Helsinki ry -paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen.

YRITTÄJÄN ENSIMMÄINEN VUOSI on artikkelisarja, joka on suunniteltu erityisesti nuorille yrittäjille ja sellaiseksi haluaville. Tarkoituksena on jakaa konkreettista tietoa yrityksen perustamisesta, asiakkaiden hankkimisesta ja verotuksesta sekä pohtia miten pitkäjänteinen ja kestävä yritystoiminta rakennetaan. Artikkelisarjaa toimittaa Helsingin nuorten yrittäjien eli HYNY:n hallitus. Artikkelisarjan seuraavassa osassa puhumme sen ensimmäisen asiakkaan hankkimisesta, eli kannattaa pysyä kuulolla!

Tutustu HYNY:n toimintaan somessa:

Teksti: Markus Seppänen
Kuva: AdobeStock