Lainsäädäntö estää paikallisen sopimisen järjestäytymättömältä yritykseltä

Kirjoitin TS:ssa 21.12. työpaikkasopimisesta ja sen lisäämisen tarpeesta. Maaret Laakso ja Osmo Rantanen kysyivät vastineissaan (TS 29.12. ja 23.12.) mistä pienet yritykset eivät tällä hetkellä saa sopia.

Työsopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa ja opintovapaalaissa on tällä hetkellä yhteensä noin 50 kieltoa, jotka estävät paikallisen sopimisen järjestäytymättömältä yritykseltä, vaikka työehtosopimus sallisi sopimisen. Laki asettaa siten yritykset eri asemaan sen mukaan, kuuluko työnantaja työnantajaliittoon. Pidän erikoisena sitä, ettei tämä seikka ole Teollisuusliiton aluetoimitsijana toimivan Rantasen tekstin valossa hänen tiedossaan.

Suomessa on järjestäytymisvapaus, joka koskee myös työnantajia. Onkin kestämätöntä, että työlainsäädäntö kohtelee työnantajia eriarvoisesti. Pienet yritykset, jotka ovat tyypillisesti järjestäytymättömiä, eivät voi lain vuoksi hyödyntää kaikkia työehtosopimusten joustoja. Tämä ei ole reilua demokraattisessa yhteiskunnassa. Ei ole mitään muuta tilannetta, jossa ihmisiä kohdellaan lain edessä eri tavoin sen mukaan, ovatko he yhdistysten jäseniä vai eivät.

Myös muilta osin lainsäädäntömme kaipaisi päivittämistä tälle vuosituhannelle. Työlainsäädännöstä voidaan laajasti poiketa työehtosopimuksin, mutta sopimisoikeus on monopolisoitu liitoille. Jos yritys haluaisi tehdä oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen, sopimukseen ei voitaisi ottaa samoja joustoja kuin valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Laki estää siten monin tavoin sopimisen.

Paikallisen sopimisen mahdollisuudet vaihtelevat myös merkittävästi sen mukaan, mitä työehtosopimusta yrityksessä noudatetaan. Jos työehtosopimus ei anna mahdollisuutta sopia paikallisesti, mahdollisuudet jäävät hyvin rajallisiksi.

Työpaikkasopimisen on oltava mahdollista yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon, tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Sopimisen on siten oltava mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.

Paikallinen sopiminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Toisin kuin Osmo Rantanen väittää, ei työmarkkinoiden jäykkyyksien poistaminen ja lainsäädännön joustavoittaminen tarkoita pakottamista. Työntekijän turvana on jatkossakin kattava työlainsäädäntö. Ei kuitenkaan ole oikein, että työntekijöiltä estetään mahdollisuus sopimiseen sillä, että vain liittoon kuuluva henkilö voisi toimia heidän edustajanaan.

Jyrki Hakkarainen
puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät

Teksti on julkaistu TS:n mielipidepalstalla 7.1.2023