Monta pientä on vahvimmillaan yhdessä 

Yrittäjien kuntabarometri 2026 toi Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueelle hienon tuloksen: olemme aluejärjestöjen kokonaisrankingissa Suomen ykkönen. 

Tulos on merkittävä ennen kaikkea siksi, että se ei perustu yhden kunnan huippusuoritukseen, vaan laajaan ja tasaiseen yrittäjämyönteisyyden pohjaan. Muutaman vuoden päästä 90 vuotta täyttävä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät toimii kolmen maakunnan alueella ja kokoaa yhteen hyvin erilaisia kuntia, yritysrakenteita, kielialueita, toimialoja ja paikallisia elinkeinoelämän vahvuuksia. Juuri tämä tekee ykkössijasta erityisen arvokkaan: onnistuminen näkyy monenlaisissa kunnissa ja monenlaisessa yrittäjyydessä. 

Vuonna 2024 Kuntabarometriin vastasi alueeltamme 329 yrittäjää. Vuonna 2026 vastauksia saatiin 578. Kasvua oli noin 76 prosenttia. Tästä kuuluu kiitos kunnille ja paikallisyhdistyksille, jotka markkinoivat kyselyä aktiivisesti eri kanavissa. Kun yrittäjille kerrotaan, että heidän mielipiteellään on merkitystä, he myös vastaavat. 

Kolme neljästä vastaajasta ei ollut yrittäjäjärjestön tai kunnan luottamushenkilö. Vastauksia saatiin eri toimialoilta, palvelualojen ollessa suurin ryhmä 46 prosentin osuudella. Tämä tekee tuloksista arvokkaita: kyse ei ole vain aktiiviyrittäjien näkemyksestä, vaan laajemmin yrittäjien kokemuksesta arjessa. 

Kuntabarometri mittaa asioita, jotka näkyvät yrittäjän työpäivässä. Saako kunnasta apua, kun yritys kasvaa tai kohtaa vaikeuksia? Toimivatko yrityspalvelut? Ymmärretäänkö päätöksenteossa yritysvaikutukset? Onko hankinnoissa mahdollisuuksia myös paikallisille yrityksille? Löytyykö työntekijöitä? Kuunnellaanko yrittäjiä ennen kuin päätökset on jo tehty? 

Nämä eivät ole abstrakteja elinkeinopoliittisia kysymyksiä. Ne ovat hyvin käytännöllisiä asioita. 

Siksi tuloksia katsotaan kunnissa nyt tarkasti. Olen jo sopinut useamman kunnan kanssa, että käymme kuntakohtaiset tulokset yhdessä läpi. Moni kunta haluaa käsitellä tuloksia valtuuston kokouksen yhteydessä. Se on juuri oikea paikka yhteiselle keskustelulle. 

Tämä on tärkeä viesti myös vastaajille: kyselyyn käytetty aika ei katoa järjestelmän uumeniin. Tulokset menevät kuntiin, valtuustoihin ja viranhaltijoiden pöydille. Niistä keskustellaan, ja parhaimmillaan niiden pohjalta tehdään päätöksiä. 

Ja yrittäjien äänen pitääkin kuulua kunnan päätöksenteossa. Ei vain silloin, kun puhutaan yritystonteista tai elinkeinopalveluista, vaan myös kaavoituksessa, hankinnoissa, koulutuksessa, työllisyyspalveluissa, infrassa ja kunnan omassa palvelutuotannossa. 

Mitä alueellinen ykkössija oikeastaan kertoo? 

Kuntabarometrissa palkittiin valtakunnallisesti parhaat kunnat eri kokoluokissa, ja onnittelemme lämpimästi Hämeenlinnaa, Kauhavaa ja Utajärveä hienoista sijoituksista. Meidän alueellamme iloitaan kuitenkin ennen kaikkea alueellisesta menestyksestä. 

Meidän alueeltamme ei löydy valtakunnan parasta yksittäistä kuntaa. Sen sijaan tulos kertoo jostakin ehkä vielä tärkeämmästä: alueen kunnat onnistuvat yrittäjien silmissä laajasti ja tasaisesti. Yrittäjillä ja yrityksillä ei ole kunta- tai maakuntarajoja. Niinpä menestyskään ei lepää yhden kunnan harteilla, vaan monen kunnan yhteisessä perustyössä. 

Alueellinen ykkössija kertoo ennen kaikkea siitä, että vuoropuhelu, yritysmyönteinen päätöksenteko ja elinvoiman ymmärtäminen kantavat yli kunta- ja maakuntarajojen. Se kertoo myös siitä, että yrittäjyys nähdään kunnissa osana tulevaisuutta. Me olemme pieni alue, jonka pito- ja vetovoima rakentuvat monipuolisuudelle. Monta pientä on vahvimmillaan yhdessä. 

Alueemme oli kokonaisvertailussa ykkönen kaikkiaan kahdeksassa osa-alueessa: päätöksenteon yrityslähtöisyydessä, hankinnoissa, yrityspalveluissa, elinkeinopolitiikan asemassa, infrastruktuurissa, koulutuksessa ja osaamisessa, kunnan elinkeinopolitiikan kokonaisarviossa sekä yritysvaikutusten arvioinnissa. 

Niilläkin osa-alueilla, joissa emme olleet ykkösiä, sijoitukset olivat vahvoja: puoleensavetävyys toi 3. sijan, työllisyyspolitiikka 4. sijan ja oman toiminnan avoimuus ja markkinoille meno sekä ulkomaisen työvoiman saanti 5. sijan. 

Useampi kunta nousi esiin edukseen 

Keskikokoisten kuntien sarjassa alueemme vahvin kunta oli Nivala, joka sijoittui valtakunnallisessa kokonaisrankingissa sijalle 8. Ylivieska teki puolestaan yhden alueen näyttävimmistä nousuista: se paransi sijoitustaan 25 sijaa ja nousi valtakunnallisesti sijalle 10 sekä alueellisesti toiseksi Nivalan jälkeen. Alueemme keskikokoisten kuntien kärkikolmikon täydensi Kalajoki, joka sijoittui valtakunnallisesti sijalle 14. 

Pienten kuntien sarjassa alueemme ykkönen oli Luoto, joka sijoittui valtakunnallisessa 183 kunnan vertailussa sijalle 21 ja paransi sijoitustaan sijalta 35. Hienon nousun teki myös Perho, joka nousi valtakunnallisesti sijalta 57 sijalle 25 ja alueemme pienistä kunnista toiseksi. Alavieska oli alueemme pienten kuntien kolmas ja valtakunnallisestikin hienosti sijalla 33. 

Yksittäisten saavutusten rinnalla huomionarvoista on, että monessa kunnassa tulokset olivat valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Tämä kertoo laajasta perustasosta: yrittäjien näkökulmasta alueella ei ole vain yksittäisiä onnistujia, vaan monissa kunnissa tehdään systemaattisesti hyvää työtä. 

Työllisyyspolitiikassa näkyy yrityslähtöisen työn merkitys 

Työllisyyspolitiikka on kiinnostava osa-alue erityisesti siksi, että työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle. Kuntabarometrin valtakunnallisessa keskustelussa tämä nousi yhdeksi kehittämiskohteeksi. 

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueella työllisyyspolitiikka ei ollut kokonaisvertailussa ykkössijoilla, mutta tulos oli silti vahva. Alueemme kärjessä keskikokoisista kunnista olivat Kalajoki, Ylivieska ja Nivala. Pienten kuntien parhaat tulokset tulivat Sievistä, Halsualta ja Alavieskasta. 

Huomion arvoista on, että näistä kärkikunnista suurin osa kuuluu YKN-työllisyysalueeseen. Siellä on panostettu yrittäjien kohtaamiseen ja työllisyystarpeiden yrityslähtöisyyteen. Kun uudistus on vielä monessa paikassa hakemassa muotoaan, tämä on tärkeä signaali: yrityksiä kannattaa kuunnella palvelujen rakentamisessa alusta asti. 

Ulkomaisen työvoiman saatavuuden osalta jäimme kokonaisvertailussa aluejärjestöjen joukossa 5. sijalle. Alueemme menestyjäksi nousi kuitenkin Halsua. Alueen suurhankkeet, kuten Keliberin kaivoshanke ja tuulipuistojen rakentaminen, tuovat mukanaan kansainvälisyyttä myös pieniin kuntiin. Ulkomaisen työvoiman saatavuus ei ole enää vain suurten kaupunkien kysymys. Se on osa pienten kuntien elinvoimaa, yritysten kasvua ja investointien onnistumista. 

Yrityspalveluilla on keskeinen rooli yrittäjien arjessa, ja valtakunnallisesti erityisesti aloittavan yrittäjän palvelut nousivat keskiöön. Alueemme pienistä kunnista parhaat arviot yrityspalveluista sai Kannus. Yrityspalvelut ovat usein se kohta, jossa kunnan yrittäjämyönteisyys muuttuu puheesta käytännöksi. Hyvä yrityspalvelu ei ole vain neuvo oikeaan lomakkeeseen, vaan kykyä ymmärtää yrittäjän tilanne ja auttaa eteenpäin. 

Luoto näyttää, mitä yhteistyö voi tarkoittaa käytännössä 

Yksi hyvä esimerkki yhteistyön merkityksestä löytyy Luodosta. Luoto nousi pienten kuntien sarjassa alueemme kärkeen ja sijoittui valtakunnallisestikin hyvin. 

Luodossa yrittäjyyden ja kunnan välistä yhteistyötä on vahvistettu merkittävästi viime vuosina. Luodon Yrittäjät eli Larsmo Företagare rf on perustettu vuonna 2021, joten kyseessä on melko tuore paikallisyhdistys, joka on kasvanut vuodesta toiseen. 

Konkreettisena toimenpiteenä Luodossa on järjestetty yrittäjäaamukahveja, joissa yrittäjät on kutsuttu keskustelemaan kehitysyhtiö Concordian, kunnan ja yrittäjäyhdistyksen kanssa ajankohtaisista asioista.  

Yrittäjäkahvit ovatkin yksi suosituimmista tapahtumamuodoista useammassa alueemme kunnissa; rennot ennot kohtaamiset rakentavat luottamusta ja auttavat kuntaa pysymään kiinni yrittäjien arjessa. 

Meidän on opittava kertomaan onnistumisista 

Oman toiminnan avoimuudessa ja markkinoille menossa alueemme sijoitus oli viides. Puoleensavetävyydessä olimme kolmansia. Molemmat ovat hyviä sijoituksia, mutta ne kertovat ehkä jotakin meille tyypillistä. 

Me osaamme tehdä, mutta emme aina osaa kertoa. 

Kun Kuntabarometrin aluesijoitus julkistettiin, reaktiomme oli kai suunnilleen yksi varovainen “jee”. Se oli sympaattista, mutta ehkä myös paljastavaa. Meidän alueellamme onnistumista ei aina tuuleteta. Se otetaan vastaan maltillisesti, ehkä vähän sisäänpäin hymyillen, ja palataan töihin. 

Vaatimattomuus on sinänsä arvostettava luonteenpiirre. Mutta alueen veto- ja pitovoiman näkökulmasta se ei riitä. 

Jos kunnat tekevät hyvää työtä yrittäjien kanssa, siitä pitää kertoa. Jos yrityspalvelut toimivat, siitä pitää kertoa. Jos työllisyyspalveluissa on onnistuttu kohtaamaan yritysten tarpeita, siitä pitää kertoa. Jos pieni kunta pärjää ulkomaisen työvoiman saatavuudessa suurhankkeiden keskellä, siitäkin pitää kertoa. 

Tämä ei ole kehumista kehumisen vuoksi. Se on avoimuutta. Ja avoimuus on osa kunnan yrittäjämyönteisyyttä. 

Ykkössija on palkinto, mutta myös velvoite 

Kuntabarometrin tulos on meille suuri ilonaihe. Se on kiitos kunnille, paikallisyhdistyksille, yrittäjille, viranhaltijoille ja päättäjille, jotka rakentavat arjessa yrittäjämyönteistä aluetta. 

Mutta ykkössija ei ole päätepiste. Se on myös velvoite. 

Kun alue on noussut Suomen kärkeen, meidän on kysyttävä: miten pidämme tästä kiinni? Miten varmistamme, että vuoropuhelu yrittäjien kanssa jatkuu? Miten levitämme parhaat käytännöt kunnasta toiseen? Miten autamme niitä kuntia, joiden tuloksissa on vielä parannettavaa? Ja ennen kaikkea: miten rakennamme alueesta entistä vahvemman paikan yrittää, työllistää ja investoida? 

Kuntabarometri osoittaa, että meillä on poikkeuksellisen vahva lähtökohta. Meidän alueemme voima ei ole yhdessä kunnassa, yhdessä toimialassa tai yhdessä hankkeessa. Se on verkostossa, yhteistyössä ja siinä, että kunnat ja yrittäjät tunnistavat tarvitsevansa toisiaan. 

Monta pientä on vahvimmillaan yhdessä. 

Ja juuri siksi tämä tulos on meille niin tärkeä. 

Anna Kotamäki,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät