Päättäjäeliitin kupla leijuu kaukana arjen yläpuolella – Harva tuntuu olevan huolissaan yrittäjien kantokyvystä

Kahden vuoden aikana on useita kertoja oltu tilanteessa, jossa pahenevan tautitilanteen myötä näkymä tulevaan on kadonnut ja epävarmuus lisääntynyt. Etenkin niiden yrittäjien henkistä ja taloudellista kantokykyä on koeteltu kerta toisensa jälkeen, joiden liiketoiminta on kiinni ihmisten liikkumisesta, kuluttamisesta ja kohtaamisesta.  

Jälleen rajoituksia kiristetään ja sekava viranomaisviestintä irrationaalisine päätöksineen lisää yrittäjien ja ihmisten epätietoisuutta ja siten sekä henkistä että taloudellista kuormitusta. Tämä uusi kuorma tulee edellisten päälle, ei niiden tilalle. Rajoitusten ja epävarmuuden keskellä eläneet yrittäjät ovat kaksi vuotta pitäneet toimintaansa yllä käyttämällä säästöjään, ottamalla lainaa ja siirtämällä maksuja. Tämä siirretty taakka ei ole hävinnyt minnekään, vaan se lankeaa maksettavaksi samalla kun uusia rajoituksia asetetaan. Yrittäjiltä tulee kiihtyvällä tahdilla viestejä, joista välittyy totaalinen henkisten ja taloudellisten resurssien loppuminen.  

Irvokkaan tilanteesta tekee se, että yhteiskunnan päättäjien puheita seuratessa voisi ajatella taloudellisen tilanteen olevan kuin ennenkin. Hallituspuolueista korostetaan, kuinka Suomi on selvinnyt koronakriisistä, talouskasvu on vahvaa ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Puheissa vaaditaan yrityksiltä yhteiskuntavastuuta, satsauksia kehitystoimintaan ja työmarkkinaneuvotteluissa jaetaan tulevaisuuden tuottoja historian talouskasvua perusteena käyttäen.

Etenkään niin monesti yhteiskuntavastuutaan korostavilla työmarkkinajärjestöillä ei tunnu olevan aitoa huolta yritysten tulevaisuudesta. Poliitikot puolestaan keskittyvät ääntenkalasteluun lupailemalla velkarahalla riittäviä resursseja uusille hyvinvointialueille. Terveydenhuollon kantokyky huolettaa, mutta onkohan kukaan aidosti huolissaan yritysten ja yrittäjien kantokyvystä?  

Viime viikkoina on jälleen nähty jo tutuksi tullut kuvio, jossa tartuntamäärien kiristyessä asetetaan nopeasti roiskien rajoituksia ja samalla näyttää, ettei niiden yrityksille aiheuttamien vaikutusten korvaamista ole etukäteen pohdittu lainkaan. Yritysten tilanteeseen reagoidaan toteamalla, että käynnistetään työryhmä tai valmistelu. Miten voi olla mahdollista, että melkein kahden vuoden koronaelämän jälkeen ei edelleenkään ole valmiina valmisteltuna päätöksiä toistuvasti samankaltaisina eteen tuleviin tilanteisiin? Julkiselle sektorille kyllä luvataan pitää veronmaksajien piikki auki jo ennen kuin sitä ennätetään edes pyytämään. Yhteiskunnan päättäjäeliitti tuntuu elävän koronakuplassa, jota akuutit arjen murheet, kuten elämäntyön jatkuminen tai toimeentulo eivät läpäise.  

Yhteiskunnan tulee vastuunsa päätöksistään kantaa

Sitä tuskaa ja ahdistusta, jota yrittäjä kokee silloin kun liiketoiminta sakkaa, kassa tyhjenee ja samalla joutuu kantamaan huolta omasta, läheistensä ja työntekijöidensä toimeentulosta on mahdotonta ulkopuolisen ymmärtää. Olen itse takavuosina ollut tilanteessa, jossa yritystoiminta oli vaikeuksissa, tulevaisuus näytti mustalta eikä ulospääsytietä tuntunut löytyvän. Siltikään en voi sanoa juuri nyt täysin ymmärtäväni sitä taakkaa, jota pitkittynyt ja toistuvien takaiskujen korona-aika on monelle yrittäjälle mukanaan tuonut. Sen osaan kuitenkin sanoa, että siinä missä omat kokemukseni olivat normaaliin yrittäjäriskiin kuuluvia, tämä juuri nyt päällä oleva tilanne jotain aivan muuta. Nyt ongelmat johtavat juurensa yhteiskunnan päätöksistä rajoittaa elinkeinovapautta, olivatpa tarkoitusperät tälle kuinka hyvät tahansa. Yhteiskunnan tulee vastuunsa päätöksistään kantaa. Ei tulevaisuudessa, vaan nyt.  

On erittäin tärkeää, että tänään hallitus on kertonut päätöksistä korvata yrityksille aiheutuvia tappioita ja helpottaa vaikeassa asemassa olevien yrittäjien tilannetta. Nämä päätökset kuitenkin paikkaavat tappioita ja tuovat helpotusta vain osittain, ja vasta jälkikäteen. Yrittäjien pitää löytää tyhjentyneistä kassoistaan rahat yrityksen ja ihmisten kustannuksiin jo tänään.

Petri Salminen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Lue myös Suomen Yrittäjien tiedote: Yrittäjät: Hallituksen tukitoimet tarpeen – seuraavaksi yt- ja lomautusaikoja lyhennettävä – Yrittajat.fi