Rantaradan matkamääräennätys kertoo Länsiradan tarpeesta

Rantaradan junat ovat nyt täydempiä kuin koskaan. Matkamäärät kasvavat Turussa ja Salossa selvästi muuta maata nopeammin, ja erityisesti työmatkaliikenne ruuhkautuu. Tämä on konkreettinen signaali kasvavasta liikkumistarpeesta. Turun Sanomat uutisoi 27. huhtikuuta kyselystä, jonka mukaan Varsinais-Suomessa suhtaudutaan varauksellisesti Länsiradan toisen vaiheen rakentamiseen. Matkamäärän voimakas kasvu ja elinkeinoelämän kyselytutkimukset kertovat kuitenkin vahvaa kieltään siitä, kuinka nykyinen ratayhteys ei enää vastaa Varsinais-Suomen kehitykseen.

VR tiedotti alkuvuonna kaukojunaliikenteen ennätyksellisestä matkamäärästä: viime vuonna tehtiin yli 16 miljoonaa matkaa. Koko Suomessa junamatkustus kasvoi neljä prosenttia, mutta Rantaradalla kasvu on ollut tätä reilusti nopeampaa. Turun kolmella juna-asemalla matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna yhteensä 14 prosenttia. Erityisesti Salossa junaliikenne on lisääntynyt voimakkaasti, ja aamu- ja iltapäivän junat ovat ruuhkaisia. Salon asemalla matkustajamäärä kasvoi edellisvuodesta peräti 17 prosenttia.

Junamatkustuksen kasvun ohella myös elinkeinoelämä on selkeästi tunnistanut Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen kehittämistarpeen.  Varsinais-Suomen Yrittäjien vuoden 2025 Maakuntaennusteen mukaan Länsirataa pidetään maakunnan tärkeimpänä liikennehankkeena saavutettavuuden parantamiseksi. Turussa ja Salossa kannatus on maakunnan keskiarvoa korkeampaa: salolaisista yrittäjistä 27 prosenttia pitää Länsirataa merkittävimpänä saavutettavuuden kannalta ja turkulaisista yrittäjistä jopa 39 % nostaa Länsiradan tärkeimmäksi liikennehankkeeksi.

Samaa viestiä tukee Turun kauppakamarin kesällä 2025 toteuttama kysely. Siinä 35,7 % vastaajista piti Länsirataa erittäin tärkeänä ja puolet vastaajista piti Länsirataa vähintäänkin jonkin verran tärkeänä seudun liikenteellisistä saavutettavuushankkeista.

Elinkeinoelämä näkee Länsiradan ennen kaikkea kasvu- ja saavutettavuusinvestointina. Hanke vahvistaa alueen elinvoimaa, vahvistaa talouskasvua, luo työtä, ja sujuvoittaa liikkumista laajentamalla työssäkäyntialuetta ja edistämällä investointeja ja innovaatioita. Liikenteen sujuvuus, ennakoitavuus ja luotettavuus ovat kriittinen asia monille yrityksille. Länsirata on siksi pk-yrityksille ennen kaikkea kasvun ja arjen sujuvuuden mahdollistaja.

Julkisessa keskustelussa käyttömenojen ja investointien välillä ei aina nähdä eroa. Saavutettavuutta ja elinvoimaa kasvattava investointi on kuitenkin eri asia kuin julkisen sektorin kulutusmeno, kuten terveydenhuolto tai koulutus. Investointi lisää elinvoimaa, vetovoimaa ja yksityisiä investointeja, jotka mahdollistavat kasvavan veropohjan, jolla palveluita voidaan rahoittaa. Vastakkainasettelu palvelutoiminnan kustannusten kanssa on siis turhaa ja keskustelua vääristävää.

Länsirata on strateginen investointi, joka vahvistaa koko alueen kilpailukykyä ja kehitystä. Lisäksi sen rahoittamiseen on mahdollista hyödyntää EU:n tukia. Kyse ei ole vain liikennehankkeesta, vaan päätöksestä tukea yritysten kasvua, työpaikkojen syntyä ja koko maakunnan tulevaisuutta.

MALLA RANNIKKO-LAINE
edunvalvontajohtaja, Varsinais-Suomen liitto
JUTTA WIRÉN
toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät
KAISA LEIWO
toimitusjohtaja, Turun kauppakamari

Kirjoitus on julkaistu myös Turun Sanomissa 1.5.2026