Sesonki- ja kausityö

Olemme pääsemässä Covid epidemian aikaisista rajoituksista takaisin normaaliin elämänmenoon. Tämä tulee merkitsemään mm. matkailun lisääntymistä sekä erilaisten tapahtumien lisääntymistä. Monilla muillakin aloilla tarvitaan väliaikaisesti lisää työntekijöitä, joille ei kuitenkaan voida tarjota pysyvää työsuhdetta. Yleisessä kielenkäytössä puhutaan kausityöntekijöistä.

Yksityisten työnantajien työn tarjoamisen perusteista ja sisällöstä säädetään työsopimuslaissa. Työsopimuslaissa ei käytetä termiä kausityösopimus. Työsopimuslain mukaa työsopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Työsopimuslain määräaikaista työsopimusta koskeva sääntely koskee kausityön tekemisen perusteita.

Työsopimuslain lähtökohtana on, että työsopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä. Työantajan kannattaa erityisesti huomioida se, että mikäli työsopimus on tehty määräaikaisena pelkästään työnantajan aloitteesta, niin työnantajan tulee pystyä osoittamaan perusteet määräaikaisuudelle tai muutoin työsopimusta voidaan riitatilanteessa pitää toistaiseksi voimassa olevana. Työnantajan ja työtekijän yhteisestä aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus on käytännössä aina selvä ja riidaton.  Sellaisen henkilön kanssa, joka on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan työttömänä yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan, määräaikainen työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä.

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimukset yleensä ja varsinkin määräaikaiset työsopimukset on syytä tehdä kirjallisesti. Tällöin sopimukseen tulee riidattomasti kirjattua ne seikat ja perusteet, mistä syystä on tehty määräaikainen työsopimus ja miksi aikaa. Kirjallisten määräaikaisten työsopimusten osalta riitaisuuksia voi käytännössä syntyä, jos määräaikaisia työsopimuksia tehdään useampia saman työntekijän kanssa. Suullisten työsopimusten kohdalla riitaisuuksia voi syntyä jo pelkästään siitä mitä sovittiin ja miksi. Mikäli tehdään useampia määräaikaisia työsopimuksia, niin määräaikaisuuden perustelujen vaatimuskin nousee. Työsopimuslain mukaan, mikäli määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittavat työnantajan työvoiman tarpeen pysyväksi, niin työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Työnantajan on syytä huomioida, että vaikka määräaikaisista työsopimuksista olisi yhdessäkin sovittu, niin jos niitä on saman työntekijän kohdalla useita peräkkäin, niin työsopimus voidaan lopulta katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi, jos työntekijä tekee tällaisen väitteen.