Tanskasta kuuluu kummia…

Elämme kansainvälisessä kilpailussa maailman parhaista osaajista ja menestyvistä yrityksistä. Maahanmuutto ja maastamuutto ovat seikkoja, joihin vaikuttaa yritysten menestys ja maksukyky sekä se, paljonko osaaja saa tuottoa panokselleen. Suoraan sanottuna paljonko työstä jää rahaa käteen elämiseen ja säästämiseen.

Sama pätee yrityksiin. Ne, jotka osaavat kansainvälistyä voivat myös suhteellisen vapaasti päättää mihin tilikirjansa asettavat ja minne yhteisöveronsa maksavat.

Harvat yritykset ovat Suomeen, sen sinisiin silmiin ja järviin tai valkoisiin hankiin ja pilviin niin ihastuneita, että olisivat valmiita kohtuutta enempää sponsoroimaan maailman suurinta ja kallista julkista sektoria ja suuria palkan sivukuluja.

Harva kansainvälinen osaaja haluaa vapaaehtoisesta antaa omastaan veroina enemmän kuin on kohtuullista tai pakko.

Tanskan maalta kuuluu jälleen kummia. Siellä sosiaalidemokraattinen pääministeri on todennut paikallisen vasemmistoliiton tukemana, että alennamme yhteisöveroa ja ansiontulon verotusta.

Pääministeri Mette Fredriksen on todennut, että ”on ratkaisevan tärkeää, että Tanska pysyy kilpailukykyisenä”.

Tässä tanskalaisten ajattelussa on sisältö, jonka pitäisi avata silmämme ja kannustaa meitä suomalaisia, puoluekantaan katsomatta, ajattelemaan.

Sen sijaan, että himoverotamme itsemme hengiltä, karkotamme osaajat ja yritykset pois Suomesta, miettisimme hetken, olisiko toisenlaista tietä päästä parempaan lopputulokseen?

Joku ajattelija kirjoitti varsin sattuvasti, että Tanska on valtiomuodoltaan kuningaskunta ja Suomi verotusyhtymä.

Toisenlaista tulevaisuutta toivoen,

Jaakko Kilpeläinen
Rajaseudun yrittäjä
Pohjois-Karjalan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen