Työpaikkasopimisen edistäminen vaatii ehdottomasti lakimuutoksia

1.3.2021 | 9:14

Työpaikkasopimisen kehittämisen on rakennuttava yhdenvertaisuudelle ja demokratian kunnioittamiselle. Työpaikkasopimiselle on valtava tarve, ja yritysten menestyminen on myös työntekijöiden etu. 

Vain lainsäädännöllä voidaan parlamentaarisen päätöksenteon kautta antaa kaikille yrityksille ja työntekijöille lisää tilaa työpaikkasopimiseen, turvata tasapuolinen neuvotteluasema sekä yhdenvertaisuus liiton jäsenyydestä riippumatta.

Paikallisen sopimisen työryhmän työ tiivistyy puoliväliriihen lähestyessä. Osa työryhmässä käsitellystä materiaalista tuli julkiseksi, kun Jukka Ahtelan ja Joel Salmisen tekemä paikallista sopimista koskeva selvitys julkistettiin. 

Työpaikkasopimiseen tarvittavaa luottamusta on

Selvityshenkilöt nostavat esille osittain aivan oikeita asioita. He toteavat, että paikallisia sopimismahdollisuuksia voitaisiin laajentaa esimerkiksi ottamalla tarkasteluun eräiden työlainsäädäntöön sisältyvien sopimiskieltojen kattavuus. Tästä Suomen Yrittäjät on pitkään puhunut. Tällä hetkellä työlainsäädännössä on yli 50 sopimisen kieltoa: vaikka työehtosopimus antaisi mahdollisuuden sopia, liittoon kuulumattomalta yritykseltä se on kielletty. 

Selvityshenkilöiden mukaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten tulisi sallia paikallisen sopimisen mahdollisuuksien tasapuolinen hyödyntäminen niin, että osapuolten oikeudet ja velvollisuudet määritetään selkeästi. Eduskunta on ollut samaa mieltä: Se antoi viime vaalikauden lopulla työaikalain hyväksymisen yhteydessä lausuman, jonka mukaan työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja heidän edustajiensa valtuuksia selkiytetään tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla. 

Eduskunnan tahto osoittaa sen, että ihmisiä on työmarkkinoilla kohdeltava yhdenvertaisesti riippumatta siitä, kuuluvatko he johonkin liittoon vai ei.

Selvityshenkilöt toteavat, että paikallisen sopimisen edellyttämän luottamuksen aste vaihtelee, mutta usein pienillä työpaikoilla on helpompi rakentaa luottamuksellisia suhteita. Havainto saa tukea työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisemasta Työolobarometrista, joka perustuu työntekijöiden näkemyksiin. Vuosi toisensa jälkeen barometri osoittaa, että työnantajan ja työntekijöiden välinen luottamus on hyvä ja tieto kulkee. Julkisuudessa käytävästä keskustelusta voi saada erilaisen käsityksen, mutta tosiasia on se, että yrityksissä luottamusta kyllä on. Sen varaan on hyvä rakentaa työpaikkasopimista.

Työnantajayrityksistä 80 prosenttia ei kuulu työnantajaliittoon

Omituinen sen sijaan on selvityshenkilöiden toteamus, jonka mukaan paikallisen sopimisen “merkittävä hyötypotentiaali” on edelleen normaalisitovassa kentässä.  He ilmeisesti ajattelevat, että sopimista voisi lisätä lähinnä liittoihin kuuluvissa yrityksissä. Tätä he perustelevat sillä, että normaalisitovan kentän yritykset kattavat noin 900 000 työntekijän määrällään suurimman osan työmarkkinoita. He unohtavat, että työnantajayrityksistä noin 80 prosenttia ei kuulu työnantajaliittoon. 

Suomen vajaasta 90 000 työnantajayrityksestä 50 000 yritystä on velvollisia noudattamaan työehtosopimusta yleissitovana, ja näitä yrityksiä koskevat laissa olevat paikallisen sopimisen kiellot. Lisäksi noin 20 000 työnantajayritystä ei ole velvollisia noudattamaan mitään työehtosopimusta. Nämä liittoihin kuulumattomat yritykset työllistävät noin 600 000 työntekijää. Jos valtaosa yrityskentästä ja iso osa työnteki-jöistä unohdetaan, työpaikkasopiminen ei voi edetä. 

Siksi on välttämätöntä tehdä lainsäädäntömuutoksia, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimiskiellot ja lisätään myös muilla tavoin lainsäädännössä sopimismahdollisuuksia kaikissa yrityksissä.

Työpaikkasopimisen kehittämisen on rakennuttava yhdenvertaisuudelle ja demokratian kunnioittamiselle. Yritysten ja työntekijöiden on oltava lain edessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, kuuluvatko liittoon vai eivät. Perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvatusta yhdistymisvapaudesta seuraa, ettei ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

Janne Makkula
työmarkkinajohtaja
Suomen Yrittäjät