Uudistusta kohti avoimin silmin

Kuntien hankintapäätökset ratkaisevat, mistä palvelut ostetaan, millä hinnalla ja kuinka laadukkaasti. Siksi hankintalain uudistus on kunnille ennen kaikkea mahdollisuus, ei uhka. Uudistus on etenemässä eduskuntaan, ja sen tavoitteena on lisätä kilpailua, parantaa hankintojen tehokkuutta ja tuoda pk‑yritykset vahvemmin mukaan palvelujen tuottajiksi. Samalla uudistus antaa kunnille keinot kehittää omia käytäntöjään ja avata markkinaa myös pk‑yrityksille.

Yksi uudistuksen puhutuimmista kohdista on sidosyksiköiden kymmenen prosentin omistusvaatimus. Sitä on tulkittu kuntien kurittamisena, vaikka kyse on reaktiosta tilanteeseen, jossa hankintoja on ohjautunut pois avoimilta markkinoilta. Monessa kunnassa tämä ei ole ollut tietoinen valinta, vaan seurausta siitä, että kilpailutuksiin ei ole saatu riittävästi tarjouksia. Juuri tähän uudistus tarjoaa ratkaisun. Kun markkinavuoropuhelu ja markkinakartoitus otetaan osaksi hankintojen valmistelua, yritykset pääsevät mukaan jo ennen kilpailutusta. Tämä parantaa hankintojen laatua, lisää kiinnostusta osallistua ja kasvattaa tarjoajien määrää.

Puhe byrokratian lisääntymisestä on osin harhaanjohtavaa. Kyse on ennen kaikkea paremmasta valmistelusta. Kun markkina tunnetaan ja hankinnat rakennetaan tarkoituksenmukaisesti, tarjouksia saadaan enemmän ja hinta–laatusuhde paranee.

Etelä‑Savossa kysymys on erityisen tärkeä. Alueen elinvoima rakentuu pk‑yritysten toiminnasta. Kun ne pääsevät mukaan hankintoihin, vaikutukset näkyvät työpaikkoina, palveluina ja verotuloina. Kunnille avautuu nyt mainio tilaisuus uudistaa toimintatapojaan, laajentaa tarjoajapohjaa ja hyödyntää alueen yritysten osaamista nykyistä paremmin. Hankintalain uudistus ei ole hidaste. Se antaa kunnille välineitä, joiden hyöty syntyy siitä, miten ne otetaan käyttöön