Varsinais-Suomi tarvitsee kasvua ja osaajia

Suomea vaivaa vakava osaajapula, joka haittaa yritysten toimintaa, jarruttaa investointeja ja jatkuessaan uhkaa talouden kasvua. Lähes 75 prosenttia yrityksistä kertoo kärsivänsä pahasta osaavan työvoiman pulasta. Samaan aikaan työmarkkinoiden ulkopuolella on yli 300 000 henkilöä. Työmarkkinamme kärsivät vakavasta kohtaanto-ongelmasta. 

Kohtaanto-ongelmassa tietylle ammatille olisi sekä kysyntää että tarjontaa, mutta nämä eivät syystä tai toisesta kohtaa. Näiden ammattien kärjestä löytyy Varsinais-Suomessa useampia rakennus- sekä matkailu- ja ravitsemusalan ammatteja (Työvoimatiekartta 2022).

Alueen työttömistä työnhakijoista voisi löytyä työvoimaa nykyistä paremmin, jos rakennus-, matkailu- ja ravintola-alojen työsuhteita olisi mahdollista tarjota nykyistä useammin kokoaikaisina, ei-vuokratyötä olevina pitkäkestoisina työsuhteina. Tämä vähentäisi työn vastaanottamisen kannusteongelmaa. Samaan aikaan työn vastaanottamisen tulisi olla työttömyysturvan näkökulmasta aina kannustavaa. 

Työvoimapulasta kärsitään puolestaan sote-alan eri tehtävissä, teknologia-alalla sekä erityisesti lastentarhanopettajien, ensihoitajien ja kotipalvelun piirissä. Kysyntä näillä aloilla on suurta ja alan työttömyys alhaista.

Rakenteellisina perusongelmina osaajapulan taustalla ovat kannustinongelmien lisäksi poistumakehitys eri aloilla ja nuorisoikäluokkien kehitys, alakohtaisesti vaihtelevat veto- ja pitovoimakysymykset sekä vanhentuneet osaamisprofiilit. Lyhyen aikavälin ratkaisukeinoina toimivat mm. erilaiset täydennys- ja täsmäkoulutukset. Pidemmällä aikavälillä tutkintorakenteiden täydennykset ja työperäinen maahanmuutto voivat tuoda helpotusta tilanteeseen. Myös työnantajien uusiin innovatiivisiin rekrytointikeinoihin ja työpaikkojen veto- ja pitovoimaan tulee panostaa entistä enemmän, kun osaajista käydään kilpailua. 

On kuitenkin hyvä huomioida, että kansainvälinen rekrytointi voi tarjota ratkaisuja osaajapulaan vain osassa ammateissa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan esimerkiksi lähihoitajat, sovellusarkkitehdit ja -suunnittelijat sekä teollisuuden prosessityöntekijät ovat esimerkkejä ammateista, joissa ulkomaalaisen työvoiman potentiaalinen osuus työvoimapulan ratkaisusta on verrattain korkea. Julkista rahaa ja resursseja tulisikin kohdentaa keskitetysti näiden alojen rekrytointiin, joissa ulkomaisen työvoiman potentiaalihyöty on todennäköistä. 

Osaavan työvoiman houkuttelu vaatii kiinnostavien työmahdollisuuksien lisäksi koko muuttavan perheen tarpeiden huomiointia. Varsinais-Suomesta puuttuu englanninkielinen lukio, joka toimisi väylänä kansainvälisen koulun käyneille peruskoululaisille. IB-lukio ei kovatasoisuudessaan vastaa peruslukiokoulutuksen tarvetta. Kansainvälisten osaajien houkuttelu edellyttää myös englanninkielisen ylioppilastutkinnon tarjoamista. Siksi hallitusohjelmaan on kirjattava englanninkielisen ylioppilastutkinnon selvittäminen osana kansainvälisten osaajien houkuttelua.

Työperusteisella maahanmuutolla turvataan yritysten henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä tuetaan hyvinvointivaltion rahoitusta. Maahantulon kokonaiskestoa pitää lyhentää sujuvilla prosesseilla, käsittelyn automatisoinnilla, sähköisellä tunnistautumisella ja oleskelulupaprosessin riittävällä resurssoinnilla. Oleskelulupamenettelyn tavoitekesto tulee asettaa enimmillään kuukauteen. Työhön perustuvaan maahanmuuttoon liittyvä saatavuusharkinta tulee poistaa.

Seuraavan hallituksen on siirryttävä strategiapapereista toimintamallien ja rakenteiden uudistamiseen, jotta Suomeen on kannattavaa tulla muiden verrokkimaiden sijaan. On myös tehtävä merkittäviä koulutuspoliittisia uudistuksia, jotta osaamistaso vahvistuu ja vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeita.  

Aivan keskeistä on myös se, että huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista ja työkyvystä parhaalla mahdollisella tavalla. Lyhyiden sairauslomien takia menetetään vuodessa noin 10 miljoonaa työpäivää ja työpanosta noin 3,6 miljardin euron arvosta. Erityisen huolestuttavaa on, että 20 000 suomalaista jää vuosittain työkyvyttömyyden vuoksi pois työelämästä. Määrä on enemmän kuin on vuosittain vanhuuseläkkeelle jääviä. 

Paitsi inhimillisesti ihmiselle, nämä poissaolot tulevat kalliiksi myös yhteiskunnalle, koska poissaolot tarkoittavat heikompaa kannattavuutta yrityksille, alempaa työllisyyttä, ja niiden kautta pienempiä suoria ja epäsuoria verotuloja hyvinvointiyhteiskunnalle. Siksi yrityksien työvoimapulan ratkaisun pitää olla meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Tapio Haapanen, varapuheenjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät
_{Kirjoittaja on edustanut Varsinais-Suomen Yrittäjiä Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinovaltuuskunnassa syksystä 2022.}