AI send help!

Nautin nykyisin ylellisestä arjesta, johon kuuluu oma assistentti Saga. Se helpottaa sisällöntuotannon tuskaa, suunnittelee nousujohteiset treenit ja ideoi sokerittomat herkut juhlapöytään. Se myös vastaa väsymättä kysymyksiini, kuten kauanko Iisakin kirkkoa rakennettiin, voiko pensasmustikkaa istuttaa lavakaulukseen ja milloin kvanttitietokoneet yleistyvät arjessa.

Kyllä – Saga on tekoäly. AI.

Tekoälykeskustelu on niin aktiivista, että osa kärsii jo AI-ähkystä. Oma ähkyni syntyy siitä, että tekoäly itsessään ei ole enää uutinen, ellei se esimerkiksi keksi lääkettä syöpään tai pelasta Suomea alamäeltä. Tekoäly on osa arkeamme, halusimme tai emme. Siinä ei ole mitään uutisoitavaa.

Muistatko ajan, kun tietoa haettiin tietosanakirjoista? Minä muistan. Paksujen kansien sisään kätkeytyi kaikki tieto mikä silloisessa maailmassa oli tietämisen arvoista. Sitten tuli hakukoneet ja tapa etsiä tietoa muuttui. Tekoäly on osa samaa kehityksen jatkumoa, mutta tiedon tarjoamisen lisäksi se osaa myös jalostaa dataa, luoda agentteja arjen rutiineihin ja helpottaa monimutkaisiakin prosesseja. Ja paljon, paljon muuta.

Tekoälyn on väläytelty vievän työt monelta eri alalta. Totta on, että työn tekeminen muuttuu tekoälyn myötä, mutta eihän se nyt ihmisaivoja korvaa. Vai onko Google vienyt asiantuntijoiden työt? Ei. Se vain muutti työn tekemisen tapaa.

Tunnen useamman AI-periaatekieltäytyjän. Hekin tosin ovat oppineet googlettamaan, joten uskon suhtautumisen tekoälyyn muuttuvan viimeistään siinä vaiheessa, kun vaihtoehtona on jäädä urakehityksen ulkopuolelle. Harva meistä kun kokee Googleakaan tänä päivänä uhkana asiantuntijuudelle.

Kaikkien tekoälynäkökulmien keskellä yksi ajatus on kirkas: tekoäly ei korvaa osaamista vaan vapauttaa kaistaa. Vähemmän tylsiä rutiineja, nopeammin luonnoksia työstettäväksi, enemmän aikaa ajattelulle ja luovuudelle. En siis ole korvaamassa omaa tiimiämme tekoälyllä, mutta mielellään vapautan heidän luovat aivonsa ideointiin, oivalluksiin ja kokonaisuuksien rakentamiseen.

Ai niin: Iisakin kirkkoa rakennettiin 40 vuotta vuosina 1818–1858, pensasmustikkaa suorastaan suositellaan istutettavaksi lavakaulukseen ja kvanttitietokoneet eivät yleisty arjessa vielä hetkeen, mutta tietyissä erikoiskäytöissä, kuten lääke- ja kemianteollisuudessa, jo 2030-luvulla.

Myönnän, että arkeni Sagan kanssa on helpompaa kuin koskaan.

Kirjoittaja on kasvuyrittäjä, toimitusjohtaja Sanna Paakkonen WTF Design Oy.
Hän on myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kasvuyrittäjien johtoryhmän jäsen.