Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula. Kuva: Markus Sommers
Yrittäjän puolella
27.7.2022
Janne Makkula

Yrittäjän eläkelaki ja sen täsmentäminen

Aluksi

Yksi kesän keskusteluaihe yrittäjien piirissä on ollut YEL-järjestelmä ja siihen valmisteilla olevat muutokset, joita koskevan esityksen hallitus antoi eduskunnalle ennen juhannusta. Kun hallituksen esitys annettiin, SY antoi tiedotteen, jonka voi lukea tästä (linkki Yrittäjät: Yrittäjän eläkelakia täsmennetään, yksisilmäinen soveltaminen vältettävä – Yrittajat.fi).

Kirjoitan tässä blogissa YEL-järjestelmästä ja valmistelussa olevasta muutoksesta. Toivottavasti samalla voin oikaista mahdollisia virheellisiä käsityksiä ja hälventää huolia, joita keskustelussa on noussut esiin. Muutoksen osalta kirjoitus perustuu hallituksen esittämään sääntelyyn ja sen perusteluihin, joihin voi vielä eduskuntavaiheessa tulla muutoksia.

Nykyinen YEL-järjestelmä ja sen tausta

YEL on vakuutus, joka antaa yrittäjälle oikeuden vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, kuntoutukseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja työuraeläkkeeseen sekä yrittäjän edunsaajalle oikeuden perhe-eläkkeeseen. YEL on osa suomalaista työeläkejärjestelmää, jonka keskeinen lähtökohta on se, että jokainen omalla työllään kerryttää oman eläketurvansa. Suomessa asuvan ja toimivan yrittäjän on vakuutettava itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta siten kuin yrittäjän eläkelaissa säädetään.

Nykyisten YEL-velvollisten yrittäjien vakuutusmaksuilla rahoitetaan eläkkeellä olevien ja eläkkeelle jäävien yrittäjien työeläkkeet. Samalla nämä maksut kerryttävät maksajansa työeläkkeen määrää. YEL-maksuja ei rahastoida lainkaan, joten sijoitustuottoja niistä ei saada.

Eläkkeellä nyt olevat yrittäjät ovat maksamillaan YEL-maksuilla kerryttäneet työeläketurvan, joka on perustuslain omaisuuden suojalla turvattu. Myös ne vielä työelämässä olevat yrittäjät, jotka ovat maksaneet ja tällä hetkellä maksavat YEL-vakuutusmaksuja, ovat myöhemmin oikeutettuja työeläkkeeseen, kun jäävät vanhuuseläkkeelle (tai esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle). Heidän eläkkeensä on myös perustuslain omaisuuden suojan turvaama.

Kyseessä on siis järjestelmätasolla tilanne, jossa nykyiset vakuutusvelvolliset maksavat vakuutusmaksuillaan aiempien vakuutusvelvollisten yrittäjien YEL-eläkkeitä.

Koska yrittäjien YEL-maksut eivät riitä eläkelupauksen toteuttamiseen, valtio osallistuu yrittäjien eläkemenoihin tällä hetkellä noin 400 miljoonalla eurolla vuodessa. YEL-vakuutusmaksu on sidottu keskimääräiseen Tyel-vakuutusmaksuun. Jos tätä kytköstä ei olisi, YEL-vakuutusmaksu olisi huomattavasti nykyistä korkeampi.

Järjestelmän ollessa tällainen, on vaikea löytää mallia, jossa YEL-järjestelmä voitaisiin lopettaa tai jossa nykyisin (tai tulevaisuudessa) yrittäjinä toimivien ei tarvitsisi maksaa eläkemaksuja. Koko järjestelmä on rakennettu ns. jatkuvuuden periaatteen varaan.

YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta

YEL-työtulon taso määrittää yrittäjän koko sosiaaliturvan tason. Samalla itse rahoitettu sosiaaliturva pienentää verovaroin rahoitetun perusturvan tarvetta. Kansaneläke on tarkoitettu vain niitä tilanteita varten, jossa itse ei ole syystä tai toisesta pystynyt kerryttämään omalla työllään riittävästi eläkettä.

YEL-maksu kerryttää saman verran eläkettä kuin Tyel-maksu samalla työtulotasolla. YEL-vakuutusmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen ja pienentää siten verotettavaa tuloa.

YEL ei ole sijoitus, vaan se on vakuutus, jolla varaudutaan sairauteen (päiväraha), työkyvyttömyyteen (työkyvyttömyyseläke), yrittäjän kuolemaan (perhe-eläke), vanhemmuuteen (päivärahat) ja työttömyyteen (ansiosidonnainen päiväraha).

Kannattaa lukea myös tämä blogi: Kannattaako YEL? Osa 2 – Kannattaako YEL? Osa 2 – Eläketutka (elaketutka.fi).

Miten YEL-työtulo määräytyy?

YEL-järjestelmän rahoitus- ja muut perusperiaatteet ovat nykyään pitkälti samat kuin 1.1.1970 yrittäjän eläkelaissa, jolloin YEL-järjestelmä syntyi. YEL-työtulo on sääntelyn alusta lähtien perustunut siihen ”palkkaan, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä” (ks. säännös täältä Yrittäjän eläkelaki 1272/2006 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®).

Työtulon määrittely ei siis perustu eikä ole koskaan perustunut yrityksen tai yrittäjän tosiasiallisiin tuloihin.

Sääntely ei ole myöskään koskaan ole mahdollistanut sitä, että yrittäjä voisi itse määritellä YEL-työtulonsa, vaan työtulon vahvistaminen on yrittäjän eläkelain mukaan eläkelaitoksen tehtävä.

Käytännössä on kuitenkin ollut niin, että eläkelaitos on hyväksynyt yrittäjän ilmoittaman työtulon ja vahvistanut sen. Tämä ei kuitenkaan ole ollut lain mukainen menettelytapa, ja eläkeyhtiöitä valvova Finanssivalvonta on edellyttänyt, että eläkeyhtiöt muuttavat toimintatapojaan (ks. Finanssivalvonnan teema-arvio Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vakuutuksen toimeenpanosta – 2021 – www.finanssivalvonta.fi).

Miten YEL-työtulo määräytyisi jatkossa?

Myös valmisteilla olevan muutoksen jälkeen YEL-työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.

Työtulon määritelmää ei siis muuteta, mutta sen perusteena olevia tietoja koskevaa sääntelyä tarkennetaan. Tältä osin keskustelun kohteena on ainakin sosiaalisessa mediassa ollut yksinomaan ehdotetun säännöksen mediaanipalkkaa koskeva osa, mikä on omiaan johtamaan pelkoihin ja liian yksioikoisiin tulkintoihin. Esitettävä säännös on kokonaisuudessaan seuraava (lihavointi minun):

112 §

Työtulon määrä ja vahvistaminen

Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä. (1. momentti)

Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää edellä tarkoitettuna palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa. Lisäksi eläkelaitos ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. (2. momentti)

Jos vakuutus alkaa sen vuoksi, että vakuutus on siirtynyt toiseen eläkelaitokseen, ei työtuloa voi ilman erityistä syytä vahvistaa aiemmasta poikkeavalle tasolle. Jos yrittäjällä on useita yritystoimintoja, hänen työtulonsa vahvistetaan näihin yritystoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella. Vuotuista työtuloa ei vahvisteta 125 000 euroa suuremmaksi. (3. momentti)”

Mediaanipalkan lisäksi on siis otettava huomioon muitakin tietoja. Säännöksen perusteluissa asiaa on avattu näin:

Tällaisia tietoja olisivat esimerkiksi viikkotyötuntien määrä, yritystoiminnan harjoittaminen sivutoimisena kokoaikaisen palkkatyön ohella sekä saadut tai arvioidut vuotuiset työkorvaukset tai laskutuspalveluyrityksen kautta laskutetut palkkasuoritukset. Myös yrittäjä itse voi antaa edellä kuvattua tietoa ja selvitystä omaa yrittäjätoimintaansa koskien. Esimerkiksi aloittavalle yrittäjälle ei välttämättä ole vielä kertynyt yritystoiminnan työllistävyydestä kertovaa tietoa, jolloin yrittäjä itse saattaa olla ainoa tietolähde hänen kohdallaan soveltuvasta työpanoksen määrästä.”

Käytännössä sääntely merkitsee kokonaisuudessaan sitä, että YEL-työtulo voidaan vahvistaa myös toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa matalammaksi tai korkeammaksi. Perusteluissa on erikseen todettu, että esimerkiksi yrityksen laskutustietojen perusteella työpanoksen arvo voisi olla myös mediaanipalkkaa matalampi.

Koko sääntelyn perusajatus on jatkossakin se (ja on aina ollut), että yrittäjän YEL-työtulon pitää vastata palkkaa, joka kohtuudella pitäisi maksaa työntekijälle, joka tekisi samaa työtä kuin yrittäjä tekee. Jos esimerkiksi yrityksen kannattavuus ei mahdollistaisi ko. toimialan (jos toimiala on edes yksiselitteisesti määriteltävissä) mediaanipalkkaa vastaavan palkan maksamista työntekijälle, ei tällaista summaa tällöin voida myöskään vahvistaa YEL-työtuloksi.

Lisäksi on selvää, ettei työpanoksen arvoa voida kaikissa tilanteissa edes määritellä jonkin tietyn toimialan mediaanipalkkojen perusteella, koska yrittäjä voi toimia samaan aikaan useilla toimialoilla ja tehdä monenlaista työtä. Yrittäjyyttä on monenlaista eikä sitä tai sen perusteella määriteltävää työpanoksen arvoa voida aina typistää yksioikoisesti yksittäisen toimialan mediaanipalkan määräiseksi. Tämä asia on hallituksen esityksessä noteerattu. Sääntelyn perusteluissa on todettu, että koska yhtä, kaikille yrittäjille poikkeuksetta sopivaa työtulosääntöä ei kuitenkaan ole, eläkelaitoksen tulisi käyttää työtulon vahvistaessaan kokonaisharkintaa ja ottaa huomioon tasapainoisesti kaikki sillä olevat ja sille esitetyt tiedot, kun niillä on vaikutusta 1 momentin mukaan määräytyvään yrittäjän työtuloon.

YEL-työtulon tarkistaminen

Työtulon täsmentämissääntelyn lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yrittäjän eläkelaissa säädettäisiin työtulon säännöllisestä seurannasta. Ehdotetun sääntelyn mukaan eläkelaitos tarkistaa yrittäjälle aiemmin vahvistetun työtulon joka kolmas vuosi antamalla yrittäjälle kirjallisen ehdotuksen uudesta työtulosta eläkelaitoksen saatavilla olevien 112 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteella. Ehdotuksen saatuaan yrittäjä voi antaa eläkelaitokselle lisätietoja työpanoksensa taloudelliseen arvoon vaikuttavista seikoista, jolloin eläkelaitoksen tulee arvioida yrittäjän antamien uusien tietojen vaikutus työtuloon.

Tarkistamiseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan eläkelaitos tarkistaa vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa, jollei yrittäjän työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Vuoden 2024 loppuun mennessä tarkistetaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 25 000 euroa, jollei siihen ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Jos työtulo on yli 25 000 euroa, se tarkistetaan vuoden 2025 loppuun mennessä, jollei työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.

Työtuloa, joka on vahvistettu edellisen kerran ennen uuden sääntelyn voimaantuloa, voidaan ensimmäisen kerran tarkistaa enintään 8 000 euroa tai 20 prosenttia riippuen siitä, kumman raja-arvon perusteella tarkistus on suurempi. Rajasta voidaan poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.

Käytännössä sääntely tarkoittaa sitä, että yrittäjillä on mahdollisuus varautua mahdollisiin YEL-työtulon muutoksiin (jos siis muutokset ovat ylipäätään tarpeen em. kuvatun sääntelyn perusteella).

Mitä Suomen Yrittäjät on muutoksesta lausunut?

Voit lukea lausuntomme hallituksen esitysluonnokseen täältä Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta – Yrittajat.fi

SY:n keskeinen viesti on ollut se, että ehdotettua 112 §:n 2 momentin mukaista mediaanipalkkaa koskevaa säännöstä tulisi tarkentaa siten, että mediaanipalkkaa pidetään 112 §:n 1 momentissa tarkoitettuna palkkana tai korvauksena vain silloin, kun yrittäjä harjoittaa kokoaikaista yritystoimintaa. On selvää, ettei kokoaikatyötä tekevän mediaanipalkkaa voida pitää oikeana YEL-työtulon tasona, mikäli yrittäjän työpanos ei ole kokoaikainen.  

Lisäksi olemme todenneet, että perusteluissa pitää ottaa paremmin huomioon yrittäjän asema luotettavana tietolähteenä hänen oman työpanoksensa määrästä. Tämäkin on luontevaa, sillä kukaan muu kuin yrittäjä itse ei voi tietää oman työpanoksensa määrää. Vaikka jo nykyiset perustelut lähtevät siitä, että mediaanipalkan lisäksi on otettava huomioon myös muita seikkoja, kun työtuloa vahvistetaan, vaikutamme vielä eduskuntavaiheessa siihen, ettei mediaanipalkkaa ryhdytä soveltamaan yksisilmäisesti ja sillä tavalla, ettei toimialan erikoispiirteitä sekä yrityksen ja yrittäjän tilannetta huomioitaisi.

Janne Makkula

johtaja

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula