5.3.2024
Nina-Mari Turpela, Poliittisia lakkoja agitoidaan virheellisillä väitteillä

Poliittisia lakkoja agitoidaan virheellisillä väitteillä

Hallitus toteuttaa tärkeitä uudistuksia työllisyyden ja talouden nostamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus toteuttaa laajan kokonaisuuden uudistuksia, joilla muun muassa parannetaan työnteon kannustimia, yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, helpotetaan työllistämistä ja lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla. Työmarkkinauudistukset on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisenä eduskuntaan etenee työrauhasääntelyn uudistus, seuraavana paikallisen sopimisen uudistus ja kolmantena muut työlainsäädäntöuudistukset.

Kuten olemme voineet ympäriltämme huomata, ammattiyhdistysliike on ryhtynyt vastustamaan voimalla hallituksen esittämiä työelämäuudistuksia. Poliittisten lakkojen jalkoihin ja suurimmiksi kärsijöiksi ovat jääneet yritykset, yrittäjät ja me kaikki – aivan tavalliset kuluttajat ja yksityishenkilöt. Poliittisia lakkoja perustellaan kuitenkin virheellisillä – jopa valheellisilla – väitteillä siitä, mitä lainsäädäntömuutokset tarkoittaisivat. Lisäksi poliittisia lakkoja käytetään toisiin tarkoituksiin, kuin väitetään – niillä painostetaan työnantajia liittymään työnantajajärjestöön, kuten Porin Leivän ja Leipomo Rostenin tapauksessa on ollut kyse.

Paikallisen sopimisen muutosten on väitetty murtavan työehtojen vähimmäissuojaa ja mahdollistavan parin euron tuntipalkat. Suomesta on myös väitetty tulevan työsuhdeturvan näkökulmasta itäeurooppalainen maa ja että työntekijäpuolen tavoitteita ei huomioida millään lailla. Väitteet ovat täysin vääriä. Paikallisen sopimisen muutokset eivät todellisuudessa mahdollista muutaman euron tuntipalkkoja. Ne eivät myöskään mahdollista pakottavasta työlainsäädännöstä poikkeamista. Työehtosopimuksesta poikkeaminen paikallisesti sopien olisi mahdollista vain niissä rajoissa, jotka työehtosopimuksessa on määritelty. Paikallisen sopimisen lisääminen lisää yhdenvertaisuutta työntekijöiden sekä työnantajien kesken. Todettakoon, että uudistukset esimerkiksi irtisanomissuojaan ja poliittisiin työtaisteluihin ovat maltillisia esimerkiksi Saksaan verrattuna.

Suomessa on voimassa syrjivää lainsäädäntöä, jota ammattiyhdistysliike vimmatusti puolustaa. Tämä sotii omaa oikeudenmukaisuuskäsitystäni vastaan. Vaikkakin omituista, niin toisaalta ymmärrettävää, koska kyse on AY-liikkeen oman valta-aseman puolustamisesta. Vastustusta höystetään edellä mainitun kaltaisilla virheellisillä ja valheellisilla väitteillä, joilla ihmisiä pelotellaan ja lietsotaan lakkoilemaan. Asiallisesti toimivan työmarkkinaosapuolen ei pitäisi toimia näin. Eikä sellaisen, joka luottaa jäsenkasvuun luotettavan toiminnan seurauksena.

Suomessa on voimassa syrjivää lainsäädäntöä, jota ammattiyhdistysliike vimmatusti puolustaa. Tämä sotii omaa oikeudenmukaisuuskäsitystäni vastaan.

Nina-Mari Turpela

Työehtosopimus määrittää aina sen, mistä voidaan sopia ja mitkä ovat sopimisen rajat. Mikään ei muutu kuin se, että yritykset ja työntekijät asetetaan lain edessä samaan asemaan riippumatta järjestäytymisestä. Sopiminen edellyttää aina myös luottamusta osapuolten välillä, ja se on työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työpaikoilla hyvällä tasolla. Barometri perustuu nimenomaan työntekijöiden vastauksiin.

Ammattiyhdistysliike on normaaliin tapaan edustettuna kolmikantaisissa työryhmissä, jossa työlainsäädäntöä valmistellaan. Valmistelussa käsitellään kaikkien osapuolten esityksiä, kuten normaaliin lainvalmisteluun kuuluu. Valmistelun perusteella päätökset tekee ja vie täytäntöön kuitenkin demokraattisesti valitut hallitus ja eduskunta.

Pelon lietsomisella voidaan saada väkeä torille, mutta se ei anna kuvaa vastuullisesti ja rakentavasti toimivasta ammattiyhdistysliikkeestä. Turuille ja toreille saa mennä jatkossakin, mutta miksi ihmeessä väärin tiedoin evästettynä ja työantajan piikkiin määräämättömästi. Työrauhauudistuksessa on kyse myötätuntotaistelujen ja poliittisten työtaistelujen sääntelystä, mutta nimensä mukaisesti tällä hetkellä yhteiskunta tarvitsee työrauhaa, niin työntekijät kuin yrittäjätkin. Vastakkainasetteluun ei ole syytä – eikä varaa. Valheellisilla tiedoilla joukkojen johtaminen ei ole tätä päivää.

Nina-Mari Turpela