Kauppa EU:n sisämarkkinoilla
Tavaran myyntiä Suomesta toiseen EU-maahan ei ole vientiä vaan sisämarkkinakauppaa. Arvonlisäverolain mukaan kyseessä on yhteisömyynti.
EU:n sisämarkkinoilla yhteisötavarat liikkuvat joustavasti maasta toiseen pääsääntöisesti vain kauppalaskulla ja kuljetusasiakirjalla. Tulli-ilmoituksia ei tarvitse tehdä eikä tulleja maksaa.
Kauppa EU-maiden välillä
EU on tulliliitto, joten vientiä ja tuontia jäsenmaiden välillä ei tarvitse tulliselvittää. Yhteisökaupassa ei suoriteta maiden rajoilla tullaustoimenpiteitä eikä vaadita tullaukseen liittyviä asiakirjoja. Tullaus on sisäkaupassa korvattu Intrastat-tilastoinnilla.
Tavaran toimittamiseen tarvitaan pääsääntöisesti vain rahtikirja, joka sisältää seuraavat tiedot:
- lähettäjä (osoite, yhteystiedot, VAT-numero). ALV-tunniste eli VAT-numero muodostetaan Y-tunnuksesta siten, että numerosarjan alkuun lisätään maatunnus FI ja poistetaan tavuviiva.
- vastaanottaja (osoite, yhteystiedot, VAT-tunnus)
- lähetyksen sisältö (tuotteet yksilöityinä), CN-tullinimike, määrä kiloina ja muuna yksikkönä. 8-numeroinen CN-nimikkeistö käytetään vienti-ilmoituksissa sekä sisäkaupan tulli-ilmoituksissa.
- Rahtikirjasta tai muusta asiakirjasta tulee luotettavasti käydä ilmi, että tavaraerä on fyysisesti liikkunut Suomen rajan yli. Rahtikirja tulee myös säilyttää verottoman myynnin dokumenttina. Kauppalasku toimitetaan suoraan vastaanottajalle, koska sitä ei tarvitse esittää yhteisömaan tulliviranomaiselle. Postilähetyksissä riittää osoitekortti.
EU-maissa ulkomaankaupan tilastot kerätään kahdella eri järjestelmällä, ulkokaupassa tullaustietojen kautta ja yhteisömaiden välisestä kaupasta sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä.
Intrastat on EU:ssa kytketty yhteisömaiden kansallisiin arvonlisäverojärjestelmiin. ALV-järjestelmään rekisteröinti onkin edellytyksenä sille, että yritys tai yhteisö tulee tiedonantovelvolliseksi sisämarkkinakaupastaan.
Määrittely tehdään tuonnista ja viennistä erikseen. Intrastat-ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys vuosiviennissä on 600 000 euroa ja vuosituonnissa 600 000 euroa. Tilastoilmoitus on kuukausi-ilmoitus, joka on annettava siinäkin tapauksessa, että asianomaisen kalenterikuukauden aikana ei ole ollut lainkaan tilastoitavaa tuontia tai vientiä.
Sisäkaupan tilastoilmoitukseen sisällytetään vain tavaroiden tuonti jäsenmaista Suomeen sekä vienti Suomesta jäsenmaihin.
Puhdas palvelukauppa, johon ei liity tavaratoimitusta, jää tilastoinnin ulkopuolelle. Palveluiksi luokiteltavia ovat muun muassa tekijänoikeuden, patentin, lisenssin, tavaramerkin ja muiden sellaisten oikeuksien luovuttaminen, mainos-, konsultointi-, tuotekehittely-, kirjanpito- yms. palvelut sekä jotkut immateriaalipalvelut. Poikkeuksena on sähkön tuonti ja vienti sekä irtaimen esineen vuokraus, joka ilmoitetaan tilastoilmoituksessa, mikäli vuokra-aika on yli 2 vuotta.
Tietovälineelle tallennettu atk-erikoisohjelma katsotaan myös palveluksi, eikä sitä ilmoiteta tilastoilmoituksessa.
Lähes kaiken tavaran tilaaminen muista EU-maista on menettelyiltään melko yksinkertaista. Suurin ongelma sisäkaupassa, kuten ulkokaupassakin, on sopivan tuotteen ja tavarantoimittajan löytäminen ja varsinaisen kaupan ehdoissa onnistuminen.
Tuojana yksityishenkilö
- tuonti tullitonta, jos tuoja ei ole alv-velvollinen (yleensä yksityishenkilö) ja ostaa tavaran arvonlisäveron sisältävällä hinnalla
- ei maksa Suomessa arvonlisäveroa eikä hankintaa tarvitse ilmoittaa Tullille
- poikkeus: eräät uudet kuljetusvälineet.
Tuojana yritys
- Jos tuoja alv-velvollinen (yleensä yritys) ja tavara tulee arvonlisäverolliseen käyttöön, hankinta tullitta ja verotta.
Suomeen on maksettava kuitenkin arvonlisävero, joka ilmoitetaan kausiveroilmoituksella ja maksetaan verotilille. Tavaraa ei tarvitse tässäkään tapauksessa ilmoittaa Tullille.
Poikkeus: valmisteverojen alaiset tuotteet, kuten alkoholijuomat, tupakkatuotteet ja nestemäiset polttoaineet, joista kannetaan valmisteveroa, kun ne tuodaan maahan.
Verovelvollisten väliseen tavaran myyntiin ja eräisiin tavarasiirtoihin jäsenvaltiosta toiseen sovelletaan yhteisömyyntiä (tavaran myynti EU-maihin) ja yhteisöhankintaa (tavaran osto EU-maista) koskevia säännöksiä.
Erityissäännöksiä sovelletaan kuitenkin
- myyntiin kuluttajille
- kaukomyyntiin
- uusiin kuljetusvälineisiin
- muuta kuin elinkeinotoimintaa harjoittavien oikeushenkilöiden hankintoihin
- sellaisten yritysten hankintoihin, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia.
- Yksityishenkilöille tapahtuva tavarakauppa perustuu erityisesti EU:n alueella alkuperämaaperiaatteeseen. Tavaroiden myynti verotetaan yleensä myyjän valtiossa, vaikka ostaja olisi ulkomaalainen. Yksityishenkilöllä, jonka kotipaikka on EU:n ulkopuolella, on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus verottomiin tax free -ostoihin.
Verohallinnon valtakunnallinen palvelunumero arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä on 010 193 390.
Vero-ohjeita ja lomakkeita saa verovirastoista sekä Verohallinnon sivuilta.
Laskumerkinnät EU-maiden välisessä kaupassa
Yhteisökaupan laskuja koskevat erityisvaatimukset. Yhteisömyyntiä koskeviin laskuihin myyjän on merkittävä myyjän ja ostajan alv-numerot. Myynnin verottomuus voidaan ilmoittaa esimerkiksi merkinnällä “Alv 0 % (Yhteisömyynti)“ tai “VAT 0 % (Intra-Community supply)“.
Myyjän on merkittävä myyjän ja ostajan alv-numerot myös yhteisökuljetusta, siihen välittömästi liittyviä palveluja, välityspalveluja, irtaimeen esineeseen kohdistuvaa työsuoritusta tai irtaimen esineen arvonmääritystä koskevaan laskuun, jos ostaja haluaa ostossaan käyttää jossakin jäsenvaltiossa annettua alv-numeroa.