Verokysymykset kansainvälisessä kaupassa

Kun yritys suuntaan kansainväliseen toimintaan tai vie tavaroita tai palveluita ulkomaille, ei välttämättä ensimmäisenä tule verotus mieleen. Veroasiat voivat kuitenkin vaikuttaa liiketoimintaan, eri valtioissa yritysten verotus toimii omalla tavallaan.

Ensin tulee arvonlisäverotus

Useimmiten yhtiö kohtaa verotuksen puolesta ensin arvonlisäverotuksen ja kohdemaassa toimivien henkilöiden ilmoittamisen, rekisteröinnin ja maksamisen kysymykset. Näiden verojen periminen ja ilmoittaminen tapahtuu tyypillisesti kuukausittain, eli verrattain nopeasti myynti- tai palkanmaksutapahtuman jälkeen. Yrityksen tuloverotuskysymykset taas tulevat eteen verovuosittain, joten nämä kysymykset eivät välttämättä ole yhtä kiireellisiä veroilmoittamisen näkökulmasta.

EU-alueella arvonlisäverotus pohjautuu samaan EU-tasoiseen sääntelyyn, jolloin esimerkiksi Suomen verohallinnon ohjeistus auttaa hyvin pitkälle. Huomattavaa on kuitenkin, että arvonlisäverotuksen ilmoittamisen käytännöt saattavat muissa valtioissa erota kotimaisista käytännöistä: minkälainen lomake annetaan ja minne. Ulkomaankaupan arvonlisäverotusta ohjeistetaan tarkemmin Verohallinnon vero.fi-sivuilla. Ulkomaankauppaa harjoittavan yrityksen on selvitettävä, maksetaanko myynnistä Suomen vai jonkun toisen valtion arvonlisävero.

Mihin valtioon yritystoiminnan verot maksetaan?

Suomalaisen yrityksen on maksettava Suomeen tuloveroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Ulkomailta saatuun tuloon sovelletaan Suomen verotuksessa Suomen verolakeja, ja kirjanpidossa on noudatettava Suomen kirjanpitolakia. Tällaisessa tapauksessa on myös mahdollista se, että suomalaiselle yritykselle muodostuu verotuksellinen ns. kiinteä toimipaikka tähän uuteen kohdemaahan. Kiinteän toimipaikan muodostumisen seurantaan tulee yrityksen kiinnittää oma-aloitteisesti huomiota, koska usein kohdemaan viranomaiset valvovat kiinteän toimipaikan muodostumista takautuvasti ja siitä voi seurata lisäkustannuksia. Kiinteän toimipaikan muodostumiseen vaikuttavat suomalaisen yrityksen kohdemaassa tekemät sopimukset ja päätökset, ja rakennus, asennus- ja kokoonpanotoiminnassa toiminnan kesto (riippuen verosopimuksesta 6, 12 tai 18 kk).

Verosopimus tarkoittaa valtioiden välistä sopimusta verotuksen jakamisesta.
Kansainvälisessä liiketoiminnassa usealla valtiolla voi olla verotusoikeus samaan tuloon.
Valtioiden väliset verosopimukset varmistavat sen, ettei samaa veroa tarvitse maksaa useampaan valtioon.

Yritys voi myös perustaa toiseen valtioon uuden yhtiön. Tällöin verotus tapahtuu ulkomaisen kohdemaan lakien mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa yrityksellä on siis toimintaa sekä ulkomailla että kotimaassa; jolloin yrityksen tulee huolehtia siitä, että liiketoimet yhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Tarkemmin liiketoiminnan harjoittamisesta ulkomalilla kerrotaan Verohallinnon sivuilla.

Mistä apua ja lisätietoa?

Kansainvälistyvälle yhtiölle on tietoa saatavilla monesta paikasta. Kotimaasta löytyy sekä julkisia että kaupallisia toimijoita, jotka auttavat yhtiötä kansainvälistymisen kysymyksissä; Verohallinolla on koottuna tietoja vero.fi-sivuille.

Suomen verohallinto ei voi ratkaista tai ohjeistaa muun maan verolainsäädännön kysymyksissä, sillä useimpien valtioiden verolait poikkeavat Suomen verolaeista. Mutta esimerkiksi pohjoismaiden verolait ovat hyvin samankaltaisia, joten niissä asioissa Suomen verohallinto yleensä voi auttaa muita valtioita enemmän.

Verotuskysymysten ennakolliseen neuvontaan ja ohjeistukseen löytyy Verohallinta apua vero.fi-sivuilta, tai ottamalla yhteyttä sähköpostilla.

Etkö ole jäsen? Liity Yrittäjiin.

Yrittäjien jäsenenä saat maksutonta lakineuvontaa ja nautit rahanarvoisista jäseneduista!

Liity jäseneksi