YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
200 prosentin loikka – Kovassa kasvussa työyhteisön rooli korostuu
Helsinkiläinen Cafe Köket kasvoi viime vuonna 200 prosenttia. Hyvä työyhteisö oli siihen yksi merkittävä avaintekijä, kertoo yrittäjä Arla Joensuu.
Avoimuus, yhteisöllisyys, luottamus ja läpinäkyvyys. Nämä sanat nousevat esiin, kun keskustelemme Senaatintorin kupeessa sijaitsevassa Cafe Köketissä kahvilan yrittäjän Arla Joensuun ja sen myyntipäällikön Marika Salmen kanssa työpaikan ilmapiiristä.
Kahvila–ravintola aloitti toimintansa kymmenisen vuotta sitten torikahvilana. Nykyään sillä on 15 vakituista työntekijää ja puolenkymmentä osa-aikaista apuria.
Vuosien aikana Cafe Köket on kasvanut, ja erityisesti viime vuosi toi huiman loikan.
– Viime vuonna meillä oli 200-prosenttinen kasvu, mikä on melko uskomatonta. Normaalisti se on maksimissaan 15 prosenttia, Joensuu kertoo.
Kun kasvu on näin kovaa, Joensuun mukaan työntekijöiden rooli ja karisma korostuvat.
– Vuosien varrella porukkaa on karsiutunut pois. Kaikki eivät kestä työn paineita.
Yrityksen työntekijöitä yhdistää Joensuun mukaan se, että he ovat sosiaalisia, työstä pitäviä, rohkeita ja kykeneviä päätöksentekoon. He eivät myöskään pelkää muutosta.
Kasvu on opettanut yrittäjää luottamaan omiin työntekijöihinsä ja jakamaan heille vastuuta.
Nykyään myyntipäällikkönä työskentelevä Marika Salmi aloitti työt kahvilassa 1,5 vuotta sitten baristana. Hän on kuitenkin nopeasti edennyt työssään.
– En ole myynnin alan ihminen, mutta Arla koki, että se voisi olla sopiva työ ja ehdotti sitä minulle. Hän huomasi sen potentiaalin. En ollut itse ajatellut aiemmin tätä vaihtoehtoa.
Toisaalta työyhteisössä on myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät erityisesti kaipaa vastuuta.
Pienessä yrityksessä työntekijöiden ja työnantajan välit ovat läheiset
Oivallus siitä, että työntekijät aistivat ongelmat joka tapauksessa, on tuonut työyhteisöön avoimuutta. Isoon yritykseen verrattuna Joensuu onkin melko lähellä työntekijöitään.
Tieto kulkee työntekijöiltä yrittäjälle, ja toisin päin. Kasvu on myös tuonut Joensuulle oivalluksen siitä, ettei kaikkea voi hallita itse.
Hän onkin tietoisesti ottanut hieman etäisyyttä kahvilan arkeen. Työntekijät pyörittävät kahvilaa, ja yrittäjä itse hoitaa esimerkiksi hallinnollista puolta. Salmi ja Joensuu pitävät päivittäin yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla. He ovat tiivis työpari.
Hyviä välejä ja avointa viestintää voikin pitää yhtenä pienen yrityksen erityispiirteistä. Tiiviissä yhteisössä omistaja tai yrittäjä on työntekijöille tuttu, eikä hän jää yhtä anonyymiksi kuin suuressa yrityksessä saattaa käydä.
– Meidän vahvuutemme on byrokratian vähyys. Toimintamme on läpinäkyvää, eikä ole tarkkaa portaikkoa, miten asioissa edetään, Joensuu kertoo.
Pienessä yrityksessä tieto välittyy nopeammin, minkä ansiosta päätöksiä voi tehdä ketterästi ja nopeasti.
Työolobarometri vahvistaa: Pienissä yrityksissä välit ovat hyvät
Työ- ja elinkeinoministeriön juuri julkaisema Työolobarometri osoittaa samaa: Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä avoimemmat ja luottamuksellisemmat välit yrittäjällä ja työntekijällä ovat.
Tällaisessa työympäristössä työntekijät voivat vaikuttaa asioihinsa, kuten työtehtävien järjestelyihin.
– Pienissä työyhteisöissä on tyypillisesti helpompi säädellä työtahtia kuin suuremmissa, joissa työajan ja siten työtahdin seuranta on yleensä tarkemmin organisoitua eikä siten välttämättä niin joustavaa, lainopillinen asiamies Albert Mäkelä kertoo tuloksista.
Pienissä yrityksissä tietoa myös välitetään avoimesti. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mukaan pienten yritysten arkisten käytäntöjen ja lainsäädännön välille muodostuukin tietty ristiriita:
– On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimusvapautta juuri niillä työpaikoilla, joissa luottamus on hyvä ja tieto kulkee. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä on keskimäärin viisi työntekijää.
Hänen mukaansa tarvittaisiinkin joustavampia työmarkkinoita ja laajempaa sopimusvapautta.
– Erityisesti pienissä yrityksissä on hyvät edellytykset yhteiselle sopimiselle.
Työolobarometri on työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama tutkimus, jossa seurataan suomalaisen työelämän laatua ja kehitystä. Vastaajina vuonna 2015 oli 1113 yksityisen sektorin työntekijää.
Silja Eisto
