Maakuntavero osoittautui polttavaksi kysymykseksi aluevaalitentissä
Aluevaalitentissä maakunnan kärkiehdokkaat pääsivät vastaamaan tiukkoihin kysymyksiin sote-uudistuksesta. Ehdokkaiden mukaan yrittäjiä tarvitaan sote-palvelujen tuottajina uudella hyvinvointialueella. Historian ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna.
Kaikki eduskuntapuolueiden edustajat olivat sitä mieltä, että nykyiset ravintolarajoitukset ovat kohtuuttomia.
– Olisi reilumpaa laittaa pubit kiinni ja antaa ravintoloiden olla iltaan asti auki. Ravintolarajoituksissa on lähdetty väärälle tielle, Keskustan Markus Lohi toteaa.
– Ruokahuolto tuhansille Lapissa ei olisi onnistunut take away -systeemillä, joka oli harkinnassa. Olisin henkilökohtaisesti toivonut, että ravintolat olisivat voineet pysyä auki, vastaa Johanna Ojala-Niemelä (sd.).
Anniskelu- ja ruokaravintoloiden välillä on useimpien ehdokkaiden mukaan merkittävä ero, kun rajoituksia tehdään. Lapin sesongin kannalta on tärkeää, että ruokahuolto voidaan varmistaa matkailijoille. Ravintoloiden määräaikaista sulkua ehdokkaat eivät kannata.
Hyvinvointialue tarvitsee lisää digipalveluja
Digitalisaatio parantaa sote-palvelujen saatavuutta ja laatua. Se vähentää ruuhkia ja jonoja. Tästä useimmat ehdokkaat ovat samaa mieltä.
– Saamenkielisten palvelujen saatavuuden tueksi tarvitaan digipalveluja ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Digipalvelut eivät silti voi olla ainoa ratkaisu. Se ei voi täysin korvata fyysistä kohtaamista, Anni Ahlakorpi (vas.) kertoo.
Vasemmistoliitto on kritisoinut yrittäjien roolia sotepalvelujen tuottajana. Ahlakorven mukaan on ”täysin ymmärrettävää ja perusteltua, että palveluita tuottaa yrittäjät”.
Digipalvelut nopeuttavat hoitoon pääsyä, kun ajanvaraus onnistuu helposti verkossa. Ojala-Niemelä muistuttaa, että noin miljoonalla suomalaisella on vajavaiset digitaidot.
Digipalvelujen lisäksi ehdokkaat pitävät tärkeänä, että hyvinvointialueella olisi yksi tietojärjestelmä, joka kattaa myös julkisen sektorin palvelut.
– Huolehditaan, että hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä. Valitaan tietojärjestelmät viisaasti ja niin, että ne ovat avoimet ja yhtenevät järjestelmät. Tärkeää on, että palvelut paranevat, ja siihen digi tuo mahdollisuuksia, toteaa Heikki Autto (kok.).
Monituottajamalli tulee ottaa käyttöön Lapin hyvinvointialueella
Kun palveluita voi tuottaa julkisen puolen lisäksi yrittäjät ja järjestöt, kutsutaan tätä monituottajuudeksi. Monituottajamalli tuo mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen.
Lähes kaikki panelistit kannattavat monituottajamallin käyttöönottoa – mutta kuinka varmistetaan, että yritykset tulevat kohdelluksi yhdenvertaisesti?
– Kaiken kokoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus tehdä tarjouksia, Kaisa Juuso (ps.) sanoo.
Lohi vastustaa pelkästään palveluseteleihin perustuvaa monituottajamallia. Hänen mukaansa on muitakin vaihtoehtoja, kuten kilpailutukset, eikä yrityksiä ja järjestöjä pidä laittaa eriarvoiseen asemaan.
– Ilman yksityistä sektoria ei pärjätä, Katri Kulmuni (kesk.) kertoo.
– Julkiset palvelut on hoidettava julkisesti, kun käytetään julkista rahaa, toteaa Pekka Nyman (vihr.).
Meri-Lapin sote-ulkoistamisen purkamisesta
Purkamisen kannalla ovat puolet panelisteista.
– Tosiasia on, että ulkoistaminen puretaan lain nojalla, Kulmuni toteaa ja jatkaa: – Mehiläinen on pystynyt tuomaan digipalvelut ihan uudella tavalla ihmisten luokse. Toivon, että hyvät asiat ulkoistamisesta voitaisiin säilyttää jatkossa.
– Länsipohjan Mehiläinen on pystynyt parantamaan palveluiden saatavuutta ja laatua. On kurjaa, että lainsäädäntö lähtee siitä, että puretaan koko systeemi ja ajetaan ne onnistuneet käytännöt alas. Mielestäni parhaita käytäntöjä pitäisi päinvastoin olla omaksumassa koko hyvinvoinnin tueksi, Autto kertoo.
Kari Askosen (sit.) mukaan lähtökohta on järkyttävä.
– Ulkoistuksessa on ongelma silloin, kun tuottaja saa rahan tuotti se palveluja kuinka vähän tahansa. Ulkoistus on ok, kun jokaisesta tuotetusta toimenpiteestä saa rahan.
Panelistit ovat pääasiassa yhtä mieltä siitä, että purkamisesta huolimatta yksityisiä sote-palvelujen tuottajia tarvitaan.
Kuinka hyvinvointialueen kustannusten kasvua rajataan?
Maakuntavero on Lapin osalta ongelmallinen. Se voi johtaa maan sisäisiin ja maakuntien välisiin eroihin.
– Tämä on vaalien tärkein kysymys. Tarvitaan vastuullista taloudenpitoa, Autto kertoo. Hän ei kannata maakuntaveroa: – Kunnilla ja valtioilla on yhä samat veronmaksajat, eikä verotuksen lisääminen ole ratkaisu kustannusten kasvuun.
Ojana-Niemelän mukaan sote-uudistus tuo parannusta juuri kustannusten kasvuun. Juuso taas kertoo, että kustannukset tulevat joka tapauksessa kasvamaan, ja että sitä voitaisiin hillitä ennaltaehkäisevillä palveluilla.
Kustannusten hillintään ehdotetaan ratkaisuksi muun muassa teknologian hyödyntämistä, työllisyyden kasvua, perustason palveluihin satsaamista ja ennaltaehkäiseviä palveluja.
– Ainoa tapa kustannustehokkaaseen toimintaan on, että jalkautetaan toimintaa terveyskeskustasolla. Nyt luotu malli ei tule elämään yli 5 vuotta. On valtion vastuu tukea liian pieniä harvaan asuttuja ja vakavasti sairastunutta väestöä, Askonen toteaa.
Vaalitentti järjestettiin yhdessä Lapin Kauppakamarin ja Lapin Kansan kanssa. Paneelin juontajina toimivat päätoimittaja Antti Kokkonen ja toimitusjohtaja Liisa Ansala.
