Koneyrittäjät ihmettelevät Metsä Groupin tempoilevia toimia – Pertti Lehtomäen yrityksen 50-vuotinen yhteistyö päätettiin ilman syytä: ”Olin sokea ja luotin liikaa”

Multialaisen Veljekset Lehtomäki Oy:n metsäkoneyrittäjä Pertti Lehtomäki, 72, myöntää, että olo on surullinen. Perjantaina vahvistui, että yrityksen 50-vuotinen yhteistyö Metsä Groupin kanssa päättyy. Lopullinen vahvistus tuli Teams-keskustelussa. Urakointi päättyy heinäkuun loppuun mennessä.

– Toivotin pari minuuttia sitten Metsä Groupille hyvää matkaa ja menestystä.

Metsä Groupin toimet ovat herättäneet paitsi surua, myös suuttumusta metsäkoneyrittäjien keskuudessa. Metsäyhtiö aikoo vähentää puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien määrän nykyisestä 250:stä sataan ja keskittää urakointia isoimmille yrityksille. 

Lehtomäelle ei ole selvinnyt, miksi sopimus päätettiin. Tähän asti se on uusittu säännöllisesti 50 vuoden ajan. Tilanne on erikoinen myös siksi, että Veljekset Lehtomäki on alallaan iso yritys, jolla on 24 metsäkonetta. Liikevaihto on ollut noin 6,5 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on nelisenkymmentä.  Nyt osa heistä on saanut irtisanomisilmoituksen.

Jos uusi sopimus olisi allekirjoitettu, Lehtomäki olisi pystynyt työllistämään noin 20 henkilöä lisää alihankkijoiden kautta.

– Nyt he jäävät tyhjän päälle. Annoimme kilpailukykyisen tarjouksen, jossa korjuumäärä olisi kasvanut selvästi Metsä Groupin toiveiden mukaisesti. Se ei riittänyt.

Teams-keskustelun sävy oli yrittäjän mukaan jännittynyt.

– Aistin, että vastapuolellakin meinasi ajatus katketa ja että siellä ymmärrettiin, että on tehty vaikeita päätöksiä. En sitten tiedä, nähtiinkö minut liian vanhaksi, vai oliko rasitteena se, että olen ollut pitkään Koneyrittäjien puheenjohtaja, nykyinen kunniapuheenjohtaja sanoo.

”Ei tässä kukaan voita mitään, päinvastoin horjutetaan suhdetta metsänomistajiin ja puukauppaan.”

Pertti Lehtomäki, yrittäjä

”Olin sokea ja luotin liikaa”

Lehtomäki perusti yrityksensä aikanaan kahden veljensä kanssa. Osittainen sukupolvenvaihdos on jo tehty hänen veljensä pojille, jotka omistavat kaksi kolmasosaa yrityksestä.

Metsä Groupin päätös ei huoleta Lehtomäkeä hänen itsensä puolesta.

– Olen huolissani työntekijöistä. On ikävää, että on toimittu tempoilevasti ja painettu paniikkinappulaa. Vielä pari vuotta sitten metsäalan ammattilaisista oli kauhea pula. Tällaiset päätökset eivät ainakaan vahvista sitä, että osaajia jäisi alalle.

Metsä Groupin osuus Veljekset Lehtomäen urakoista on ollut kolmannes. Jatkossa työt tehdään suurimmalle asiakkaalle UPM Kymmenelle. Yrityksessä valmistaudutaan kaluston myyntiin. Yrittäjä harmittelee, että yritys ehti tilata kaksi uutta konetta, jotka luovutetaan piakkoin. Niiden hankintahinta on noin 800 000 euroa.

– Olin sokea ja luotin liikaa Metsä Groupiin. En uskaltanut arvata, että tässä käy näin. 

Pitkän yhteistyön aikana Veljekset Lehtomäki on yrittäjän mukaan kehittänyt merkittävästi koneellista puunkorjuuta Suomessa.

– Ei tässä kukaan voita mitään, päinvastoin horjutetaan suhdetta metsänomistajiin ja puukauppaan. Kuitenkin puuta tarvitaan kipeästi jatkossakin, jotta rattaat pyörivät.

Metsäyhtiön asettaman kuutiovaatimuksen myötä urakkasopimukset painottuvat suurille yrityksille. Huonoin tilanne voi olla yhden tai kahden koneen yrittäjillä.

Epätietoisuus hiertää

Metsä Group vaatii jäljelle jääviltä yrittäjiltä vähintään 300 000 kuution vuosittaista volyymiä. Yrittäjien sopimuksia on irtisanottu paikoin kesken sopimuskauden. Näin kävi metsäkoneyrittäjälle, joka esiintyy tässä artikkelissa nimettömänä. Irtisanomisaika on puoli vuotta, joten yrittäjän työt jatkuvat vuoden loppuun.

– Viime vuonna allekirjoitimme kolmen vuoden runkosopimuksen. Metsä Group oli näyttänyt vihreää valoa yrityksessämme tehtävälle sukupolvenvaihdokselle. Annettiin ymmärtää, ettei meillä ole mitään hätää. Yhtäkkiä kelkka kääntyi, yrittäjä kertoo.

Metsäyhtiön asettaman kuutiovaatimuksen myötä urakkasopimukset painottuvat suurille yrityksille. Huonoin tilanne voi olla yhden tai kahden koneen yrittäjillä. Heillä ainoa keino voi olla aliurakointisopimuksen saaminen.

Metsä Group kutsui järjesti yrittäjille Teams-palaveriin, joka ei selventänyt tilannetta.

– Näin jälkikäteen ajateltuna Metsä Group oli jo vuodenvaihteessa päättänyt, kenelle työt annetaan. Nyt harmittaa, etten ollut aktiivisempi lobbaamaan metsäyhtiön päättäjiä.

– Tällaiset päätökset ovat mahdollisia, kun päätösvalta siirretään ihmisille, joilla ei ole käytännön kokemusta metsäalasta, yrittäjä syyttää ja viittaa Metsä Groupin organisaation päättäviin elimiin.

Erikoisena yrittäjä pitää sitä, ettei Metsä Group ole toistaiseksi kertonut, mitkä yritykset jatkavat urakointia. Tilanne on vaikea sopimuksena menettäneille yrityksille, joilla on tarve saada alihankintasopimuksia. Alalla epäillään, ettei urakkasopimuksia isojen yritysten kanssa ole vielä tehty. Epätietoisuus kalvaa yrittäjiä monelta kantilta.

– Sellaista olen kuullut, että joidenkin yritysten kanssa on puhuttu jatkosta, mutta ei hinnoista. Mitäs jos hinnoista ei päästä yhteisymmärrykseen. On käynyt ilmi, ettei kaikilla ole 300 000 motin tavoitetta ja että osalle alueista järjestetään tarjouskilpailu.

”Metsä Groupiin ei voi enää luottaa”

Metsä Groupin sopimuskäytännöt ovat metsäkoneyrittäjän mukaan omiaan nopeuttamaa maaseudun autioitumiskehitystä. Alalla pelätään, että yhä metsäkoneyrittäjien lopettamisia nähdään lähitulevaisuudessa.

Yrittäjä on erityisen huolissaan alalle tulevista nuorista yrittäjistä, joilta ollaan vetämässä mattoa jalkojen alta.

– Pääsy alihankkijoiksi on hyvin epävarmaa. Nuorilla yrittäjillä on ollut suora sopimus Metsä Groupin kanssa. Nyt kun sopimuksia on sanottu irti, yrittäjät ovat tehneet yhteenliittymiä, mutta niitä metsäyhtiö ei hyväksy.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen kertoo, ettei yritys halua urakoitsijoiden yhteenliittymiä aikaisempien huonojen kokemusten vuoksi. Jumppanen perustelee asiaa sillä, että laajoissa yhteenliittymissä ”vastuu palvelusta voi jäädä epäselväksi”.  Tämän takia Metsä Groupilla on vaatimus yrityksen omien koneiden määrästä.

– Tälle alalle ei saada väkeä, jos meno on tällaista. En käsitä, miten metsäyhtiöt meinaavat saada säästöä näillä toimenpiteillä, yrittäjä sanoo.

”Metsä Groupin pitäisi antaa mahdollisuus pienten yritysten yhteenliittymiin ja sitä kautta kasvuhakuisuuteen.”

Mikael Pentikäinen, Yrittäjät

Pentikäinen: Ei pienen yrityksen ystävä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen suomii metsäyhtiön toimintaa. Hän ei pidä ratkaisuja kohtuullisina pienten yritysten kannalta.

– Tämä on hyvin erikoista toimintaa metsäyhtiöltä. Se osoittaa, ettei Metsä Group ole ainakaan pienen yrityksen ystävä tässä asiassa. Mielestäni yrityksiä ei pitäisi arvioida ainoastaan koon vaan myös tehokkuuden ja laadun kautta. Metsä Groupin pitäisi antaa mahdollisuus pienten yritysten yhteenliittymiin ja sitä kautta kasvuhakuisuuteen.

Pentikäinen kysyy, ostetaanko jatkossa metsää vain isoilta metsänomistajilta. Samaan aikaan hän tunnistaa Metsä Groupin taloudelliset ongelmat.

– Paperi- ja selluteollisuudessa on haasteita maailmanmarkkinoilla. Siitä huolimatta sopimuksia täytyy kunnioittaa.

”Sopimuksiin pitäisi jättää tiettyä joustavuutta. Rajojen ei pitäisi olla ehdottomia, koska tilanteet eri alueilla voivat vaihdella merkittävästi.”

Matti Peltola, Koneyrittäjät

Koneyrittäjät: ”Ei pidä hirttäytyä mottimääriin”

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola kritisoi Metsä Groupin tapaa, jos se päättää sopimuksia ennenaikaisesti esittämällä kohtuuttomia ehtoja esimerkiksi hinnoittelun suhteen. 

– Kun Metsä Group ilmoitti ensimmäisen kerran puunkorjuu- ja metsäkoneyrittäjien määrän vähentämisestä, he sanoivat kunnioittavansa sopimuksia. Sopimuksia ei saa lähteä keinotekoisesti purkamaan hintaneuvottelujen kautta. Osa alan yrityksistä on tehnyt investointeja sen tiedon varassa, että sopimus pitää.

Peltola huomauttaa, että alan yrityksiä rasittaa tällä hetkellä kustannusten nousu. Esimerkiksi polttoaineiden hinta on kallistunut rajusti Iranin sodan seurauksena. Koneyrittäjissä hiertää myös 300 000 motin tiukka tavoite.

– Perusperiaate pitäisi olla, ettei kaavamaiseen Excel-johtamiseen mennä siltä osin, ettei hirttäydytä tiettyihin mottimääriin. Sopimuksiin pitäisi jättää tiettyä joustavuutta. Rajojen ei pitäisi olla ehdottomia, koska tilanteet eri alueilla voivat vaihdella merkittävästi.

Alan etujärjestössä Metsä Groupin viimeaikaisia päätöksiä pidetään osin harkitsemattomina. Peltola toivoo, että metsäyhtiöt ottaisivat huomioon koko alan tulevaisuuden.

– Jos yritys tässä saumassa joutuu lyömään hanskat tiskiin töiden vähyyden takia, se todennäköisesti poistuu alalta pysyvästi.