Yrittäjät: Liikunta- ja kulttuurietu laajennettava myös toiminimiyrittäjille – ”Yhdenvertainen asema perusteltu”

Hallitus esittää työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää korotetaan 400 eurosta 540 euroon.

Liikunta- ja kulttuurietu koskee jatkossa myös luontoharrastuksia, kuten kalastusta ja metsästystä.

– Muutos on tärkeä liikunta- ja kulttuuripalveluita tarjoaville yrityksille, sillä edun enimmäismäärän korotus lisää palveluiden kysyntää. Lisäksi muutoksen voidaan olettaa hyödyttävän niin työnantajia, palkansaajia kuin edun käyttösovellustoimialan yrityksiä, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman sanoo.

– Enimmäismäärän inflaatiotarkistus on perusteltu, mutta enimmäismäärän voisi hyvin korottaa suoraan 600 euroon, jotta se ei nykyistä vastaavalla tavalla alkaisi pian jäädä jälkeen yleisen hintatason kehityksestä, Hellman sanoo.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan taannehtivasti vuoden alusta.

Suomen Yrittäjien mukaan liikunta- ja kulttuuriedussa on epäkohta yhdenvertaisuuden näkökulmasta, sillä etu ei ole nykyisin mahdollinen toiminimiyrittäjille. Palkansaajat ja muissa yritysmuodoissa toimivat yrittäjät voivat saada edun verovapaasti.

– Kun etua kerran ollaan rukkaamassa, olisi perusteltua samassa yhteydessä saattaa toiminimiyrittäjät yhdenvertaisempaan asemaan säätämällä heille liikunta- ja kulttuurietua vastaava verovähennysoikeus, Hellman huomauttaa.

”Omavastuu palautettava 100 euroon”

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen hallituksen esitykseen kotitalousvähennyksen parantamisesta. Vähennyksen enimmäismäärä nousee määräaikaisesti 1 600 eurosta 2 100 euroon tänä ja ensi vuonna.

Kotitalousvähennyksen määräaikaisen korottamisen tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa.

– Kotitalousvähennyksen korotus on oikein tervetullut toimenpide, joka tukee kuluttajien ostovoimaa ja edistää pienyrittäjien toimintaa koko maassa, Yrittäjien Hellman sanoo.

– Toteutuksessa hyvää on se, että korotus tehdään toimialaneutraalisti, mikä kannustaa kotitalouksia ostamaan palveluita kaikilta vähennyksen piiriin lukeutuvien toimialojen yrityksiltä, Hellman jatkaa.

– Korotuksen määräaikaisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että vähennyksen parametrien edestakainen sahaaminen valitettavasti jatkuu. Johdonmukainen ja ennustettava veropolitiikka on tärkeää myös kotitalousvähennyksessä, ja veivaamisen lopettamiseksi korotukset tulisi tehdä pysyvinä, Hellman painottaa.

Kotitalousvähennyksen vähennysprosentti nousee yrityksiltä ostetuista palveluista 35 prosentista 40 prosenttiin ja maksetusta palkasta 13 prosentista 15 prosenttiin vuosille 2026 ja 2027. Vähennykseen oikeuttaviin töihin tai omavastuuosuuteen ei ehdoteta muutoksia.

– Omavastuu tulisi ehdottomasti palauttaa takaisin 100 euroon. Tavoiteltujen hyötyjen sekä vähennyksen tehokkuuden ja ulottuvuuden näkökulmasta vähennysprosentteja olisi saanut korottaa enemmän, ja ne ovat olleet myös historian valossa keskimäärin korkeammat. Näillä muutoksilla vähennyksellä tavoiteltu kannustevaikutus olisi laajempi, Hellman toteaa.

Lait tulevat voimaan mahdollisimman pian. Muutoksia on tarkoitus soveltaa taannehtivasti vuoden 2026 alusta. Kotitalousvähennys olisi siten mahdollista saada korotettuna takautuvasti 1.1.2026 tai sen jälkeen maksettujen kustannusten perusteella.