Koiraharrastajat valitsevat tarkemmin kuin kissojen ystävät – Postikorttiyrittäjä tietää, millaiset aiheet myyvät

Myyvä kortti on hyväntuulinen ja yksinkertainen. Näin sanoo yrittäjä Elisa Hartikka, joka pyörittää kortti- ja printtituotekauppa Hartikka Cards & Postersia Helsingin Siltamäessä.

– Kortin pitäisi olla sellainen, jonka voi laittaa lahjan kylkeen. Sellainen myy. Hyvin taiteellinen, murheellinen tai vakava kortti ei mene kaupaksi, Hartikka sanoo. 

Hänen mukaansa suruvalitteluihinkin halutaan ennemmin toiveikas kuin synkkä ulkoasu.

Hartikan korttikauppa syntyi kesällä 2018, kun hänen perustamansa muotoilutoimisto ei ottanut tuulta alleen. Hartikka valmistui muotoilijaksi yli nelikymppisenä ja perusti yrityksen heti valmistuttuaan. Hän kuitenkin huomasi, että muotoilualalla toimintaa oli vaikea saada kannattamaan. Potentiaalisia asiakkaita oli vähän.

– Pienelle toimistolle tyypillinen asiakas on sellainen, joka nyt tilaa yhden asian ja ehkä viiden vuoden päästä seuraavan.

Mukana 50 taiteilijaa

Hartikalla on myös graafisen suunnittelijan tutkinto. Hän alkoi tehdä alan toimeksiantoja, ja kerran eräs taiteilija kysyi, voisiko Hartikka tehdä kortteja hänen töistään. Muotoilutoimiston alakerrassa oli kirjapaino, jonka kanssa Hartikka oli jo aikaisemmin tehnyt yhteistyötä. Niinpä korttienkin tekeminen onnistui.

– Kyselyjä tuli lisää, ja ajattelin, että mitä jos kortteja tekisi ihan myyntiinkin. Laitoin Facebookin Naisyrittäjät-ryhmään kyselyn, keneltä saisin kuvia.

Näin Hartikka sai yritykselleen noin 20 taiteilijan ringin, joista jokainen antoi hänelle kuvia muutaman kortin valikoimaan.

Nykyisin taiteilijoita on mukana viitisenkymmentä, joista jokaisella on myynnissä korttisarja tai kaksi Hartikan verkkokaupassa. Valikoimassa on noin 500 eri aiheista korttia.

– Melkein kaikki ovat kotimaisia, aktiivisesti toimivia taiteilijoita. Sitten on muutamia Suomen taiteen klassikkoja sekä parin ulkomaalaisen taiteilijan korttisarjat.

Museot suurin asiakas

Nykyisin Hartikka myös painaa kortit itse. Hän investoi vuosi sitten pieneen digipainokoneeseen ja sähköleikkuriin. Hän hoitaa koko prosessin itse korttien kuvien valitsemisesta aina niiden painamiseen.

Hän sanoo, ettei toistaiseksi aivan saa elantoaan korttien myymisestä, vaikka niitä meneekin viikoittain niin verkkokaupasta kuin jälleenmyyjien kaupoista. Jälleenmyyjiä on kymmenisen eri puolilla Suomea.

– Olisi ihan älyttömän kiva, jos toimintaan saisi vähän enemmän volyymia. Voisi maksaa isompia rojalteja taiteilijoille.

Korttien lisäksi Hartikka tekee kaikenlaisia printtituotteita, kuten mukeja, muistikirjoja, jääkaappimagneetteja, pieniä palapelejä ja kasseja. Hänen suurimpia asiakkaitaan ovat eri museot, jotka haluavat kauppoihinsa lahjatavaraa tilaustyönä.

Pois pöytälaatikosta

Yleensä Hartikka kyselee itse taiteilijoilta korttigrafiikkaa, ja kuvia myös tarjotaan hänelle. 

– Pyydän lähinnä pöytälaatikkokuvia, koska myyntimäärät ovat niin pieniä, ettei kuvia ole järkeä tehdä varta vasten. Mutta ihmisillä on hienoja kuvia laatikot täynnä, ja on kiva saada ne muidenkin nähtäville, hän sanoo.

Taiteilijan kanssa sovitaan 6–10 kuvan sarja, ja myyntituloista tilitetään rojaltit hänelle.

– Olen koettanut sanoa, että älkää odottako, että tästä tulee päätyö. Jos kuva myy hyvin, siitä voi ajan kanssa saada ihan hyvän korvauksen. Jos se ei myy, kuvista saa ainakin mallikappaleen ja cv:hen merkinnän. Se on ollut monelle tärkeää.

Hartikka sanoo, ettei ikinä voi olla aivan varma, millainen kortti menestyy. Kuitenkin piirretyt eläimet ovat teema, josta lähes kaikki pitävät. 

– Sitten on kuvia, joita on kiva olla olemassa, vaikkeivät ne hirveästi liikukaan. Usein korttiharrastajat tykkäävät niistä.

– Tällaisia ovat esimerkiksi perhoset ja kalat kuvattuna omassa elinympäristössään. Se on myös minulle sivistävää, koska en olisi muuten tiennyt, mikä on siloneula tai vaskikala, hän naurahtaa.

Tarkka valinta

Eri sesongit näkyvät myös korttien myynnissä. Hartikka kertoo, että joulukorteilla on kyllä oma sesonkinsa, mutta toisaalta muunlaiset kortit eivät käy tuohon aikaan kaupaksi. 

Kortteja menee myös keväällä valmistujaisten, rippijuhlien, äitienpäivän ynnä muiden juhlien aikaan.

Sesonkikorttienkin on hyvä olla iloisia. 

– Niissäkin ihmiset ovat aika tarkkoja. Minulla on myynnissä oikein hauska ylioppilaskortti, jossa piirretyt kissatyttö ja -poika pyöräilevät ylppärilakit päässä. Kuulin jälleenmyyjältä, ettei asiakas voinut ostaa sellaista, koska hänellä on vain tyttö, joka pääsee ylioppilaaksi.

Hartikka on huomannut, että myös koiraharrastajat ovat hyvin tarkkoja korteistaan. 

– Kissaharrastajille sopii mikä tahansa kissa, mutta jos asiakkaalla on sileäkarvainen mäyräkoira, ja kortissa on karkeakarvainen mäyräkoira, korttia ei voi ostaa.

Postcrossaajat löysivät verkkokaupan

Verkkokaupassa ostoksia tekee eri asiakasryhmä kuin jälleenmyyjillä. 

– Ehkä jälleenmyyjillä ostoksia tekevät ne, jotka ostavat lahjatavarapuodista vähän kaikkea. Verkkokauppaan taas mennään ihan asiasta. 

Hartikka kertoo, että valtaosa verkkokaupan asiakkaista on postcrossaajia. Postcrossing on maailmanlaajuinen harrastus, jossa toisilleen tuntemattomat ihmiset lähettävät toisilleen postikortteja. Harrastuksen aloittaminen vaatii postcrossing-sivustolle rekisteröitymisen, jonka jälkeen voi alkaa lähettää ja saada kortteja.

– On kiehtovaa, että kortin voi saada vaikka Tuvalusta tuntemattomalta ihmiseltä, joka kertoo arkipäivästään.

Hartikka sanoo, että se, joka väittää postikorttien lähettämisen olevan menneisyyttä, ei tiedä mistä puhuu.

– Menkää katsomaan mitä tahansa ruokakauppaa, siellä on aina hyllymetreittäin kortteja. Ei niitä olisi, jos kortit eivät myisi.