Aurinkopaneeleja myyvän yrittäjän myynti on kasvanut 100 prosenttia – Venäjä ja EU kirittää kauppaa, mutta pula ja kustannukset ovat jarruna

Aurinkopaneeleilla on ollut kysyntää jo vuosia. Uuden vaihteen aurinkopaneelien kaupalle toi Venäjän energiasta irtaantuminen ja energiahintojen nousu.

– Meidän myyntimme on kasvanut sata prosenttia. Kyselyt ovat jääneet ja muuttuneet suoraan tilauksiksi. Asiakkaat ovat hyvin valveutuneita, turkulaisen Aurinkosähkötalo Eurosolarin yrittäjä Timo Hoikkala kertoo.

Hyvin käyvän kaupan kääntöpuoli on huutava materiaalipula ja kustannusten nousu.

Saatavuus ongelmana

Aurinkopaneelien käytössä tarvitaan paneelin lisäksi inverteri eli muuntaja, joka muuntaa tasavirran vaihtovirraksi sekä telineet, joihin aurinkopaneelit asennetaan.

Puutosta on kaikesta. Paneeleja valmistavat tehtaat ja kuljetukseen tarvittavat satamat olivat kiinni kolme kuukautta. Sähkövirran muuntajiin tarvittavista komponenteista on suurin pula.

– Tehtaat eivät lupaa mitään toimitusaikatauluja. Niitä tulee, kun tulee. Meillä on isot varastot, ja uskon, että pärjäämme tämän kevään ja kesän, mutta tiedän monia alalla, jotka myyvät eioota, Hoikkala sanoo.

Myös työvoimapula sähköasentajista vaivaa kiireistä alaa.

Hoikkalaa harmittaa hieman se, että julkisuudessa puhutaan aurinkopaneelien hintojen laskusta, kun todellisuus on tällä hetkellä toinen.

– Konttirahdin hinta oli reilu vuosi sitten noin 2 000 euroa, mutta tällä hetkellä se on 15 000–16 000 euroa. Välillä se kävi yli 18 000 eurossa. Näköpiirissä ei ole normalisoitumista. Rahdilla on suuri rooli paneelin hinnassa, hän sanoo.

EU-komissio suunnittelee paneeleja pakollisiksi

EU-komissio kertoi viime viikolla aikeistaan tehdä aurinkopaneeleista pakollisia kaikkiin uusiin, käyttöalaltaan yli 250 neliöisiin, rakennuksiin vuoteen 2026 mennessä. Esitys on osa EU:n RePowerEU-pakettia, jossa komissio esittää useita uusia energiaesityksiä vauhdittaakseen Euroopan energiamurrosta ja katkaistakseen jäsenmaiden riippuvuutta venäläisestä energiasta. Lue lisää aiheesta esimerkiksi Kauppalehden uutisesta.

Esityksen mukaan velvollisuus koskisi vuoteen 2029 mennessä kaikkia rakennuksia, myös alle 250-neliöisiä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Hoikkala on samaa mieltä.

– Kyllä se on realistinen ja tehtävissä. Komponenttipula on suurin ongelma, eli riippuu kauanko se kestää, hän toteaa.