Earthpac Oy:n Hauhon-yksikössä kansainvälinen työyhteisö on jo arkea

Ratkaisevaksi nousee nyt se, miten yritys ja maakunta onnistuvat rakentamaan pitovoimaa.

Earthpac Oy:ssä Hämeenlinnan Hauholla kansainvälisten osaajien palkkaaminen on ollut osa arkea jo vuosien ajan. Teollisen pakkaamisen parissa toimiva yritys valmistaa vuosittain noin kolme miljoonaa pakkausta esimerkiksi paperi- ja kartonkiteollisuuden tarpeisiin.

Hauhon yksikössä jo neljäsosa työntekijöistä on muualta kuin Suomesta. Earthpacilla kansainvälisyyttä ei nähdä vain työvoiman saatavuutta turvaavana ratkaisuna vaan myös työyhteisöä, liiketoiminnan kehittämistä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Samalla kasvu ja työpaikkojen syntyminen alueelle ovat myös pitovoima- ja elinvoimakysymys.

”Kansainvälisiä osaajia on ollut talossa niin kauan kuin muistan”, kertoo Earthpacin tuotantojohtaja Antti Kotro. Earthpacilla kansainvälisestä taustasta ei tehdä numeroa, vaan se on luonteva osa arkea ja voimavara. Olennaista ovat osaaminen ja motivaatio.

Earthpacin kohdalla ensimmäisten kansainvälisten osaajien palkkaamisen taustalla oli työvoiman vaikeutunut saatavuus. Työvoiman saanti on taloustilanteen myötä helpottanut ainakin hetkeksi, mutta yrityksessä tiedostetaan, että tilanne saattaa muuttua nopeasti. Monitoimipaikkainen yritys toimii usealla pienemmällä paikkakunnalla, joten työvoiman saanti ei ole demografisestakaan näkökulmasta itsestäänselvyys. Ammatillisista oppilaitoksistakaan ei välttämättä riitä jatkossa osaajia maaseudulla toimivien yritysten tarpeisiin, Kotro pohtii. Siksi pitkä kokemus kansainvälisten osaajien rekrytoinnista voi olla myöhemmin etu työvoimaa etsittäessä.

Kansainvälisyys näkyy Earthpacilla myös liiketoiminnan kehittämisessä. Kyse ei ole vain siitä, löytyykö tekijöitä, vaan myös siitä, mitä erilaiset taustat tuovat yhteiseen tekemiseen.

”Suurin osa kehittämistarpeista kumpuaa arjesta ja kansainväliset osaajat tuovat niihin usein aika raikkaitakin näkökulmia ja ratkaisuja. Ajattelen, että tuomalla laajasti erilaiset näkökulmat yhteen onnistumme luomaan parempia ratkaisuja”, Kotro kiteyttää.

Työyhteisö tukee kielenoppimista ja kiinnittymistä

Vaikka yritys kansainvälistyy, suomen kieli on edelleen pääasiallinen työkieli ja myös kahvihuonekieli. Työyhteisöön pääsee mukaan myös kohtalaisella englannilla, sillä lopulta osaaminen ratkaisee. Yrityksen kannattavuus perustuu päivittäiseen sujuvuuteen ja tehokkuuteen, joten myös asenteella on merkitystä.

Englantia saa käyttää, mutta työyhteisö kannustaa puhumaan suomea.

”Kun kieltä saa kuunnella ja puhua, sitä myös oppii”, toteaa Sri Lankasta Suomeen muuttanut Prabhara sujuvalla suomella.

Myös Kotro painottaa työyhteisön merkitystä.

”Meillä on hyvä työyhteisö ja apua aina tarjolla. Se on myös keinomme pitää huolta henkilöstöstämme, jotta tekijät pysyvät talossa.”

Perehdyttäminen vaatii toki hieman lisäponnisteluita, mutta nykyisillä teknologisilla ratkaisuilla saadaan paljon aikaan. Earthpacilla apuna ovat olleet paitsi käännökset myös kuvalliset ohjeet. Englanti kulkee edelleen mukana tukikielenä, mikä on toisaalta tarjonnut osalle työntekijöistä mahdollisuuden kehittää myös omaa kielitaitoaan, Kotro toteaa.

Työvoiman tarjonta ei ole poistanut rekrytoinnin haastetta

Kotron mukaan aktiivisten hakijoiden määrä on viime vuosina noussut, mutta sitoutuneiden tekijöiden löytäminen ei ole helpottunut. Rekrytoinnista on tullut aiempaa työläämpää, ja luotettavan rekrytointikumppanin käyttäminen on ollut ratkaisu monille yrityksille, myös Earthpacille. Myös suurin osa kansainvälisistä työntekijöistä on tullut rekrytointikumppanin kautta.

Prabharan tie Earthpacille kulki puolestaan Nopeasti töihin -hankkeen valmennuksen ja harjoittelun kautta. Ensin aukesi tie kesätöihin, ja jatkoakin näyttäisi olevan luvassa.

Rekrytoinnin riskit ovat tällä hetkellä korostuneen suuret, joten Prabharan tapauksessa myös hankkeen apu oli merkittävä. Hankkeesta saatiin käsipareja, mahdollisuus tutustua Prabharaan huolellisesti sekä tukea alkuvaiheeseen. Näin riski palkkaamiselle laski olennaisesti.

”Samalla ymmärrys vastaavien hankkeiden toiminnasta lisääntyi. Yhteistyölle voi olla tilausta myös jatkossa”, Kotro toteaa.

Kansainvälisen osaajan palkkaamista pohtivalle kollegalle Kotro antaa suoran ja käytännönläheisen neuvon.

”On vain lähdettävä liikkeelle. Ensimmäinen askel on usein se hankalin.”

Alkuun pääsee hänen mukaansa helposti esimerkiksi henkilöstöpalvelualan kumppanin kanssa. Kun osaavia ja halukkaita työntekijöitä on, heistä on pidettävä kiinni. Earthpacin kokemuksesta avautuu samalla laajempi kysymys koko maakunnalle.

Kanta-Hämeessä on tarjontaa kansainvälisistä osaajista. Riittääkö pitovoimaa?

Suoraan ulkomailta rekrytointi Kanta-Hämeeseen on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, ja maakunnassa on keskitytty pitovoiman rakentamiseen. Kotron mukaan yritykset osallistuvat pitovoiman rakentamiseen kasvun kautta. Kasvu mahdollistaa työpaikat, eikä työvoimapula saa tulla kasvun esteeksi.

Prabharan puheissa pitovoima saa konkreettisen muodon.

”Pidän rauhallisuudesta ja Hauholle töihin ajaessa nautin kylämaisemista. Vaimoni valmistuessa HAMKista päätämme tulevasta asuinpaikastamme. Hauhokin on todellinen vaihtoehto”, Prabhara tiivistää.

Vaikka suuri osa kansainvälisistä osaajista muuttaakin suuriin kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle, myös maaseudulla on veto- ja pitovoimaa.

Vaikka Prabharan ura Earthpacilla on vasta alussa, takana on jo vuosikymmenten ura rakennusalan tehtävissä Sri Lankassa. Kaikkea osaamistaan insinöörikoulutuksen saanut Prabhara ei vielä ole päässyt käyttämään. Urapolut ovatkin yksi tunnistetuista pitovoimahaasteista.

Kotron mukaan yrityksessä ei vielä ole kansainvälisiä osaajia toimihenkilötehtävissä. Rajoja ei kuitenkaan nähdä pysyvinä, vaan seuraava askel voi jo olla lähellä.

”Se voi tapahtua hyvinkin pian”, Kotro päättää.

Teksti ja kuvat: Tuomas Männistö

Tekstin kirjoittaja Tuomas Männistö toimii työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton asiantuntijana Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa.