YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Elinkeinoelämän 14 järjestöä ovat pettyneitä työministeri Haataisen menettelyyn hankintalain tulkinnassa – “Mikä tässä on vastuullista?”
Yhteensä 14 Elinkeinoelämän järjestöä on laatinut yhteisen vetoomuksen koskien Työministeri Tuula Haataisen ajamaa sidosyksikköjen ulosmyyntirajojen nostoa ohi hallitusohjelman, mistä säädetään hankintalaissa.
Sidosryhmille viime hallituskaudella säädettyjen ulosmyyntirajojen nostaminen on tullut puskista. Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan niiden kanssa asiasta ei ole keskusteltu.
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, Minna Vanhala-Harmanen, Perheyritysten liitto, Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat Palta, Pia Gramén, Kiinteistötyönantajat, Merru Tuliara, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL, Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset, Otto Lehtipuu, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP, Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI, Aleksi Randell, Rakennusteollisuus ja Paavo Syrjö, INFRA ry, Panu Tast, NÄE ry ja Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjät.
Vetoomuksessa muistutetaan, että kuntayhtiöiden olemassaolon tarkoitus on tuottaa palveluja omistajalleen. Jos kapasiteettia jää yli, sen saa hankintalain säännösten mukaan myydä markkinoille tietyin ehdoin. Suomessa kuntayhtiöt tarjoavat palveluja hyvin laajalti: ne myyvät muun muassa sote-palveluita, siivousta, kiinteistöhuoltoa, ateriapalveluita, jätehuoltopalveluita, infraa ja pysäköintiä sekä ict- ja taloushallintopalveluja.
Sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueilla perustetaan julkisesti omistettuja yhtiöitä ja ostetaan niiden osakkeita. Usein tavoitteena on hankintalain mukaisten kilpailutusten välttäminen, mikä johtaa verorahojen tuhlaukseen ja yksityisen yritystoiminnan vaikeutumiseen.
Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan Haatainen on perustellut muutosta sillä, että joillakin alueilla on markkinapuute palveluista. Tästä ei ole mitään näyttöä. Vetoomuksessa todetaan, että on vaikea uskoa, että tänä päivänä ei olisi tarjontaa ja että koronan kurittamat yritykset eivät olisi valmiina kasvuun.
– Vielä vaikeampaa on uskoa, että olisi koko maata koskeva markkinapuute, joka edellyttää hankintalain muuttamista. Jos jollakin alueella on markkinapuutetta joistakin palveluista, siihen on jo olemassa yksinkertainen työkalu – hankintalaissa säädetty avoimuusilmoitus. Jostain syystä tämä erinomainen työkalu on jäänyt lain kuolleeksi kirjaimeksi, järjestöt toteavat vetoomuksessaan.
Järjestöt ovat pettyneitä. Niiden mukaan on ennenkuulumatonta, että työministeri ylenkatsoo sidosryhmien kanssa käytävän keskustelun tarpeellisuuden näin merkittävässä asiassa.
– Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on valmistellut hyvässä yhteistyössä hankintalain niin kutsutun korjaussarjan, mutta ulosmyyntirajojen nostaminen ei ole ollut esillä, vaan Haatainen on ajanut sitä työryhmän ohi. Haatainen on korostanut kolumnissaan 4.2.2022, että hankintalain muutokset tähtäävät vastuullisiin julkisiin hankintoihin. Mikä tässä on vastuullista? Haatainen perustelee esitystään Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksellä, joka ei ole edes valmis, vetoomuksessa kerrotaan.
Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on luoda elinkeinoelämälle edellytyksiä.
– On surullista, että työministeri haluaa tässä taloustilanteessa vaikeuttaa elinkeinotoimintaa, ja sitä kautta yritysten investointeja ja työllistämistä, järjestöt toteavat.
Elinkeinoelämän mukaan lainvalmistelussa on nyt otettava aikalisä tämän ehdotuksen osalta. Markkinapuutteen olemassaolo ja ulosmyynnin markkinavaikutukset tulee selvittää perusteellisesti ennen kuin tehdään yritysten kannalta kohtalokkaita päätöksiä.
