Yrittäjäpariskunta muutti hiljenevälle paikkakunnalle, ja sitten alkoi tapahtua – Nyt Myllykoskella on kirjakustantamo, museo, kantrifestarit ja 100 000 kierrätyskirjan halli

Jos tekee asioita sydämellään, toimeentulo seuraa perässä, ajattelee Kulttuuritalo Wanhan Rautakaupan yrittäjä Tarja Tornaeus.

– Kun teemme eri asioita, ensimmäinen tavoitteemme ei ole rikastua. Ajan kanssa siitä saa toimeentulonkin, pohtii Tornaues, joka johtaa miehensä Göranin kanssa paikallista kulttuuritaloa Kouvolan Myllykoskella.

Toimittajana uransa tehnyt Tornaeus perusti puolisonsa kanssa Reuna-kustantamon vuonna 2011 Tuusulaan. Vierähti seitsemän vuotta, jona aikana lapsuudenystävä alkoi houkutella Tornaeusta hänen synnyinseudulleen Myllykoskelle Kymenlaaksoon. Taantuvalla seudulla toimitilat sekä asunnot olivat edullisia, ja Helsinkiin oli lyhyehkö matka. 

– Niin me päätimme mieheni kanssa, että tulemme tänne. Kustantamo oli kasvanut niin paljon, että halusimme sen yhteyteen kirjakaupan. Lisäksi halusimme perustaa oman kirjatapahtuman ja tuoda elämää paikkakunnalle, joka muuten hiljenisi. 

Valtavat odotukset

Tornaeukset muuttivat Myllykoskelle vuonna 2017. He löysivät vanhan rautakaupan kiinteistön, jonne asettuivat asumaan ja jota alkoivat kunnostaa. 

– Täältä löytyi hirveästi talkoohenkeä. Ihmiset tulivat siivoamaan ja remontoimaan taloa. Kaikki näkivät toivonpilkahduksen siinä, että paikkakunnalle saapui uusi yrittäjä. Oli valtavat odotukset, että kaikki lähtee nyt kukoistamaan.

Tornaeukset tekivät kuten olivat suunnitelleet eli perustivat Reuna-kustantamolle kirjakaupan kiinteistön kivijalkaan. 

– No sittenhän kaikki halusivat istuskella kirjakaupassa, joten perustimme kahvilan kirjakaupan yhteyteen. Sitten alettiin järjestää erilaisia tapahtumia, ja kun täällä oli tyhjiä seiniä, niin aloimme opiskella gallerialiiketoimintaa. Sitten aloimme järjestää näyttelyitä.

– Eräänä päivänä meille tarjottiin koditonta kissaa, joten päätimme myös ottaa kirjakauppakissan meille töihin. 

Kirjahalli kiinnostaa

Tontilla sijaitsi myös 300-neliöinen vanha ulkovarasto. Tavaraa täynnä ollut varasto siivottiin ja kunnostettiin talkoovoimin. Sitten Tornaeukset alkoivat pohtia, mitä tilaan keksittäisiin. 

Kirjakaupan asiakkaat olivat toistuvasti kyselleet, mitä vanhoille kirjoille voisi tehdä, kun roskiinkaan niitä ei tahtoisi heittää. 

– Olemme aina toimineet niin, että toteutamme sen, mille näyttää olevan tarvetta ja mistä esitetään toiveita. 

– Niinpä sanoimme, että meidän hallin seinille saa tuoda kirjoja. Sen jälkeenhän se homma lähti täysin lapasesta. 

Tornaeukset alkoivat järjestää vuosittaista kirjakeräystä, jolloin hallille saa tuoda ylimääräisiä kirjoja. Kesäisin niitä voi ottaa hallista itselleen ilmaiseksi. Tarja Tornaeus arvioi, että keräysviikolla halliin tuodaan 30 000–40 000 kirjaa. Hän laskee, että yhteensä aakkosittain järjestettyjä kirjoja on hallissa noin 100 000. 

Erityisesti eläkeläiset ovat löytäneet kirjaston.

– Vanhat ihmiset tulevat meille taksilla, hakevat kirjoja ja ajavat sitten taksilla kotiin. He eivät jaksa raahata kirjoja kirjastosta. 

Kantri- ja kirjafestarit

Kirjahallin erikoisuus on esiintymislavan taakse kultaisista kirjankansista tehty seinä. 

– Siitä on saatu hieno tausta, joka hohtelee, kun ihmiset ottavat kuvia esiintyjistä. 

Esiintymistilaksi halli taipui kun huomattiin, että kymmenettuhannet kirjat tekivät halliin täydellisen akustiikan. 

– Siitä innostuivat paikalliset muusikot, jotka halusivat järjestää siellä konsertteja. Nyt halli on tosi suosittu tapahtumatila.

Kun Tornaeukset muuttivat Myllykoskelle, eräs heidän haaveensa oli järjestää Kymenlaakson ensimmäiset kirjamessut. Vuonna 2019 pidettiin ensimmäiset Kymi Libri -messut, jonne saatiin neljän päivän aikana vieraaksi sata kirjailijaa. Tornaeukset ovat järjestäneet tapahtuman neljä kertaa joka toinen vuosi.

–Se riittää nyt meidän panostukseksemme. Meillä on niin paljon kaikkea muuta, ettemme ehdi järjestää seuraavia messuja. 

Libri-konsepti on kuitenkin jäänyt elämään, ja tapahtumaa järjestetään nykyisin ympäri Suomen. Myös Virossa on ollut oma Myllykoskelta alkunsa saanut Librinsä, Keilan kaupungin Keila Raamat.

Niin ikään Tornaeukset perustivat paikallisten muusikkojen toivomuksesta Kymi Kantri -festivaalin, joka on sittemmin irrottautunut omaksi yhdistyksekseen.

Jatkaja hakusessa

Nykyisin Wanhan Rautakaupan tontti täyttyy tasaisin väliajoin yksityistilaisuuksista, seminaareista, kansalaisopiston kursseista, musiikkijuhlista, kirjatapahtumista ynnä muista kulttuuririennoista. Kirjakaupan ja kahvilan lisäksi talossa toimii Myllykosken museo.

– Kokoustilojen tarjoaminen kuulostaa tylsältä liiketoiminnalta, mutta taustalla on tunnelmanluonti. Ihmisillä pitää olla tiloja, joissa viihtyä ja rauhoittua. Täällä voi kesken palaverin hypätä kissa syliin, Tarja Tornaeus kuvailee.

Tornaeukset luopuivat Reuna-kustantamosta vuonna 2021. Sen ostivat Reunan omat kirjailijat. Kustantamo toimii edelleen talossa, ja Tarja Tornaeus tekee Reunalle kustannustoimittajan töitä.

Pariskunta on eläkkeellä, mikä tuo heille pienen taloudellisen turvan. Kulttuuritapahtumiin saadaan usein apurahoja.

– Se mahdollistaa sen, että tapahtumat ovat edullisia tai jopa ilmaisia.

Tulevaisuus kuitenkin mietityttää Tornaeusta. Yrittäjäpariskunta ei enää nuorru, ja toimintaa jatkamaan pitäisi löytää seuraava sukupolvi. Tornaeuksen mielestä eläkeikäisten yrittäjien suuri haaste onkin saada sukupolvien välinen yhteistyö toimimaan. 

Kulttuuritalolla siinä on onnistuttu.

– Täällä kaikki muut paitsi me ovat 30–40-vuotiaita. Meitä yhdistää täällä viihtyminen. Silloin ikä katoaa. 

Tarpeeksi hullut yrittäjät

Tornaeus korostaa, että kulttuuri voi kukoistaa pienilläkin paikkakunnilla, ja jopa erityisesti siellä. 

– Luulen, että täällä kulttuuri pitää ihmiset hengissä. Eräskin täti sanoi, että hänellä on aina ollut kova kulttuurinnälkä, mutta nyt hän alkaa olla jo kylläinen.

Kulttuuritalolle löytävät tiensä hekin, jotka eivät ole asiaan erityisen orientoituneita.

– Eräs levyseppähitsari sanoi, ettei koskaan lue kirjoja. Sitten hän keksi, että tässä talossa tarvitaan hänen hitsaustaitojaan, ja siitä lähtien hän on pitänyt talon rappuset kunnossa. 

Tornaeus ajattelee, että pienikin paikkakunta voi nousta maailmankartalle kulttuuritapahtumiensa ansiosta.

– Jos Wallander-sarja teki Ystadin tunnetuksi, niin samalla tavalla joku suomalainen pieni paikkakunta voi saavuttaa kulttimaineen, kun siellä vain on tarpeeksi hulluja yrittäjiä.