Sairauspoissaoloissa menetetään 25 miljoonaa työpäivää vuodessa – Tämä on vuotuinen hintalappu

Suomessa jää vuodessa noin 25 miljoonaa työpäivää tekemättä sairauspoissaolojen vuoksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä vastaa noin viiden miljardin euron työpanosmenetystä vuodessa.

– Sairauspoissaolot eivät ole vain terveydenhuollon ongelma, vaan iso talouskysymys. Yhden sairauspoissaolopäivän hinta kansantaloudelle on keskimäärin 257–420 euroa, Työeläkevakuuttajat Telan johtaja ja tutkimuksen pääkirjoittaja Antti J. Tanskanen sanoo Telan verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa.

Tutkimuksen muut kirjoittajat ovat Antti Ripatti ja Auli Rytivaara.

Tutkimuksen mukaan kokoaikaisella työntekijällä oli sairauspoissaoloja keskimäärin 11,5 päivää vuonna 2023. Kaikkiaan sairauspoissaoloja kertyi 25 miljoonaa työpäivää, mikä vastaa noin 110 000 henkilötyövuotta, Tela kertoo verkkosivuillaan.

– Kun työpanos vähenee, se näkyy väistämättä tuottavuudessa, yritysten kustannuksissa ja lopulta myös julkisen talouden kestävyydessä. Työeläkejärjestelmän rahoitus perustuu työhön – siksi jokainen menetetty työpäivä on myös työeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta menetys, Tanskanen sanoo.

Tutkimus korostaa sairauspoissaolojen vähentämistä yhtenä tehokkaimmista tavoista vahvistaa sekä työllisyyttä että julkista taloutta.

– Työeläkejärjestelmän näkökulmasta jokainen onnistunut ehkäisytoimi, joka pitää ihmisen työssä pidempään ja terveempänä, vahvistaa samanaikaisesti sekä yksilön toimeentuloa, yritysten kilpailukykyä että julkista taloutta, Tanskanen toteaa Telan sivuilla.

Taakka raskas erityisesti pienille

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan sairauspäivät kohtelevat erityisen kovaa pieniä työnantajia, joilla ei ole taloudellisia puskureita maksaa sairaana olevan palkkaa.

– Siksi olemme esittäneet, että sairausajan kuluja jaetaan työnantajien kesken nykyistä reilummin. Tämä voitaisiin tehdä lyhentämällä sairausajan omavastuuaikaa kolmeen päivään nykyisestä kymmenestä. Se madaltaisi merkittävällä tavalla työllistämisen kynnystä pienissä yrityksissä.

– On ymmärrettävää, että sairaana oleva tarvitsee palkkansa, mutta se pitäisi tehdä tavalla, joka ei vie polvilleen pieniä yrityksiä. Työntekijä on voinut vielä sairastua vapaa-ajallaan, ja silti kustannus kaatuu pienen työnantajan kapeille harteille.

Pentikäinen nostaa esiin myös aiheettomat sairauslomat.

– Lisäksi on vilunkisairaslomia eli ollaan pois ilman aihetta. Noin joka kahdeksas työelämässä oleva kertoo Työelämägallupissa olleensa sairauslomalla ilman aihetta. Osuus on hieman kasvanut viime vuosina. Tämä on valitettavaa ja kohtuutonta työnantajan näkökulmasta. Nämä pitää kitkeä pois.