Väärinkäsitys ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta elää yhä sitkeästi – ”Liitot eivät tahdo tätä mielikuvaa aktiivisesti oikaista”

27 prosenttia työelämässä olevista luulee edelleen, että ansiosidonnainen turva edellyttää liittoon kuulumista. Asia selviää Suomen Yrittäjien teettämästä Työelämägallupista.

– Suomalaisten keskuudessa elää sitkeä käsitys, että vain ammattiliiton jäsenyys takaa ansiosidonnaisen turvan. Ammattiliitot eivät tahdo tätä mielikuvaa aktiivisesti oikaista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Työelämägallupiin vastasi toukokuussa kaikkiaan 1 098 työelämässä mukana olevaa, jotka ovat joko palkansaajia, yrittäjiä tai työttömiä.

Liittojen jäsenyyden lasku kiihtyy

Ammattiliittojen jäsenmäärä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Työelämässä olevista 53 prosenttia kuuluu ammattiliittoon, kun vielä kesäkuussa 2018 osuus oli 65 prosenttia. Kyseessä on Työelämägallupin mittaushistorian selvästi matalin luku.

– Yksityisellä sektorilla ja järjestöissä enemmistö suomalaisista on jo liittojen ulkopuolella. Tämä on yksi keskeinen muutos suomalaisessa työelämässä, toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

– Ammattiliittojen jäsenyyden lasku on ollut nopeaa. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla ei esimerkiksi paikallisessa sopimisessa suosita järjestäytyneitä vaan kaikki ovat yhdenvertaisessa asemassa. Tämä on yksi tärkeä syy vähentää korporaatioiden valtaa työelämässä.

Yleisin syy olla kuulumatta ammattiliittoon on liian korkea hinta. Kriittisyys jäsenyyden hinnalle on lisääntynyt selvästi tammikuusta 2024 32 prosentista 46 prosenttiin.

Parempien työehtojen merkitys liittoon kuulumiselle on hieman vähentynyt viime vuodesta, kun taas ansiosidonnaisen työttömyysturvan merkitys on kasvanut.

Työttömyyskassojen jäsenyys on pysynyt korkealla tasolla. Nyt 72 prosenttia työllisistä kuuluu kassaan, mikä on hieman enemmän kuin kesäkuussa 2025 (70 prosenttia). Korkeimmillaan osuus on ollut tammikuussa 2022 (76 prosenttia).

Verovähennyksen poisto jakaa

Noin neljännes (24 prosenttia) työelämässä olevista kannattaa eduskunnan päätöstä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Yli puolet (55 prosenttia) ei kannata päätöstä. Verovähennysoikeus poistui vuodenvaihteessa.

Samalla 56 prosenttia on sitä mieltä, että jäsenmaksujen verovähennysoikeus tulisi palauttaa. Eri mieltä on noin joka neljäs. Naiset kannattavat palauttamista selvästi miehiä useammin.

– Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ei ymmärrettävästi innosta liittojen jäseniä, koska se tarkoittaa verotuksen kiristymistä. Tässä taloudellisessa tilanteessa siitä on ollut kuitenkin syynsä luopua, Pentikäinen sanoo.

– On myös merkillepantavaa, että toukokuussa liittoon kuuluvista 91 prosenttia vastasi, ettei vähennysoikeuden poistolla ole ollut merkitystä heidän jäsenyydelleen.