Finnairin päätös lakkauttaa lennot viidelle maakuntakentälle iskee alueiden yrityksiin – “Alkaako alue hitaasti näivettyä?”

Matkailuelinkeinon harjoittajat ja paljon työkseen matkailevat saivat lisää kylmää vettä niskaansa, kun Finnair ilmoitti lopettavansa lennot viidelle maakuntakentälle. Jyväskylän, Kokkolan, Kemin, Kajaanin ja Joensuun lentokentille suuntautuva Finnairin liikenne päättyy talvikauden jälkeen, eli 27. maaliskuuta.

Finnairin kotimaan lennot on suunniteltu matkailun ja vientiyritysten tarpeisiin. Koronapandemia ja sen tuomat matkustusrajoitukset ovat vaatineet sopeuttamistoimia, ja Finnair karsi lennot näihin kaupunkeihin jo huhtikuussa. Reittien kannattavuus on ollut haasteellista jo aiemmin.

– Jos lennot eivät jatku, se on raskas, jopa kohtalokas, isku maakuntien elinvoimalle, yrittäjyydelle ja matkailulle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Takapakkia kasvusuunnitelmille

Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg kertoo, että alueen matkailun kasvusuunnitelmat ottavat raskaasti takapakkia, jos lentoja Joensuuhun ei tule.

– Olemme kehittäneet Lakeland -matkailukonseptia. Tavoitteena on, että alueella olisi miljoona matkailuyöpymistä vuoteen 2030 mennessä. Yöpymisiä oli viime vuonna 505 000, joista 18 prosenttia oli kansainvälisiä vieraita. Tämä alue olisi uusi mahdollisuus matkailun saralla, jos Lappi on jo nähty, Blomberg sanoo.

Matkailu ei kuitenkaan ole ainoa kärsivä toimiala. Pohjois-Karjalassa on metsäalan keskittymää sekä metallialan suuria toimijoita, kuten Abloy ja John Deere alihankintaketjuineen. Lisäksi Joensuussa on korkeakouluopiskelijoita, ja Blombergin tietojen mukaan väkilukuun suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomen kaupungeista.

– Liikematkailu ulkomaille vaikeutuu, samoin yrittäminen matkailualalla sekä opettajien ja luennoitsijoiden vierailu Joensuussa, jos yhteydet heikkenevät. Täällä on myös maan korkeimpia työttömyyslukuja, eli tämä päätös ei sitä tilannetta ainakaan paranna. Pelkäämme, että alue alkaa hitaasti näivettyä, Blomberg sanoo.

Myös kotimaan matkailu hankaloituu työmatkailijoille. Joensuusta seuraavaksi lähin lentoasema on Kuopiossa, minne on puolentoista tunnin ajomatka. Junalla Helsinkiin kestää 4,5 tuntia.

– Kynnys lähteä nousee, mutta ei videopuheluilla voi kaikkea hoitaa, Blomberg sanoo.

Miksi jo nyt pitää päättää, ettei vuoden 2021 jälkeen lennetä?

Liikenne- ja viestintäministeriö on luvannut apua, jotta lentoja voitaisiin jatkaa vuoden 2021 loppuun. Tavoitteena on kehittää sillä välin pidemmän aikavälin ratkaisuja.

Horisontti on kuitenkin lyhyt. Pentikäisen mukaan on selvää, että epävarmuus lentojen jatkumisesta leikkaa investointeja ja siirtää toimintoja paikkakunnille, mistä on paremmat yhteydet.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että edes joitain lentoja palautetaan talvikaudelle.

– On erikoista, että Finnair jo etukäteen ilmoittaa, ettei se enää tulevina vuosina palvele näitä maakuntia. Ymmärrämme Finnairin tukalan tilanteen, mutta ymmärrys on vähissä sille, että jo nyt pitää ilmoittaa, ettei 2021 jälkeen lennetä, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät peräänkuuluttaa pitkäjänteisempiä toimia hallitukselta, ja niitä tulisi rakentaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

– Yrityksille pitää olla vuosien näkymä. Päätöksiä tarvitaan nopeasti. On turha puhua maakuntien elinvoimasta, jos kansainvälisen kaupan ja matkailun kannalta keskeinen lentoyhteys katoaa kokonaan, hän toteaa.

Blomberg on iloinen, että lennot käynnistetään edes talvikaudeksi ja on toiveikas jatkon suhteen. Joensuun kentällä kävi viime vuonna 126 613 matkailijaa ja keskimäärin 328 matkailijaa päivässä.

– Kaikki matkailijat eivät tulleet Finnairin koneille viime vuonna. Finnairin vetäytyminen mahdollistaa uudet markkinat, mutta nyt pitäisi löytyä uusia liikennöitsijöitä, Blomberg sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi