Hallituksen esitys sujuvoittaa kaavoittamista ja kaventaa valitusoikeutta

Hallituksen torstaina antama esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi sujuvoittaisi kaavoitusta, vahvistaisi maanomistajan asemaa ja selkeyttäisi tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamisen sääntöjä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027.

– Uusi alueidenkäyttölaki vauhdittaa kasvun ja investointien saamista Suomeen. Teemme lukuisia uudistuksia, jotka sujuvoittavat kaavoitusta, parantavat alueidenkäytön ennakoitavuutta ja hyväksyttävyyttä ja vahvistavat maanomistajan asemaa, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.

Suomen Yrittäjät kiittää kaavoituksen sujuvoittamista ja siten investointien vauhdittamista. Myös kaava-aloiteoikeus sekä valitusoikeuden kaventaminen saavat Yrittäjiltä kiitosta.

Kaavoitusta sujuvoitetaan

Esityksen mukaan maakuntakaavan oikeusvaikutuksia kevennettäisiin ja tehtävää rajattaisiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Jatkossa kuntakaavoituksella voitaisiin ratkaista aikaisempaa joustavammin alueidenkäytön kysymyksiä esimerkiksi tilanteessa, jossa maakuntakaava on vanhentunut. Tämä mahdollistaisi ministeriön mukaan hankkeiden nopeamman etenemisen.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä kevennettäisiin. Esimerkiksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön voisi jatkossa sijoittaa keskusta-alueen ulkopuolelle, vaikka alue ei olisi maakuntakaavassa erityisesti siihen tarkoitukseen osoitettu. Vähittäiskaupan suuryksiköiden helpompi sijoittaminen edistäisi kilpailua.

Kunnat voisivat laatia yleis- ja asemakaavan yhtä aikaa ja hyväksyä ne samalla päätöksellä. Tämä mahdollistaisi yleis- ja asemakaavan menettelyllisen yhdistämisen, esimerkiksi yhteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä yhteiset vuorovaikutusmenettelyt ja kuulutukset.

Maanomistaja voisi tehdä kunnalle aloitteen suoraan rakentamista ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan laatimisesta omistamalleen alueelle. Laki edistäisi niin sanottua kumppanuuskaavoitusta nostamalla menettelyn lain tasolle. Kumppanuuskaavoituksessa kunta voisi antaa ehdotuksen asemakaavasta tai suoraan rakentamista ohjaavasta yleiskaavasta maanomistajan valmisteltavaksi. Kunta ohjaisi kaavaehdotuksen laatimista ja voisi asettaa sille tavoitteita ja ehtoja.

Muutoksia valitusoikeuksiin

Hallituksen tavoitteena on karsia aiheettomia valituksia. Esityksen mukaan asemakaavojen valitusoikeus rajattaisiin asianosaisiin. Jos asemakaavaa laaditaan voimassa olevan yleiskaavan alueelle ja sen ohjausvaikutuksesta poikkeamatta, olisi valitusoikeus niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Nykyisin valitusoikeus on kaikilla kuntalaisilla.

Yhdistyksille säädettäisiin valitusoikeutensa säilyttämiseksi velvoite tehdä asemakaavaehdotuksesta muistutus eräitä laissa mainittuja tilanteita lukuun ottamatta. Yhdistysten valitusoikeutta ei siis rajattaisi, mutta se sidottaisiin muistutuksen tekemiseen. Tavoitteena on ohjata vaikuttamista kaavoitusprosessin alkuvaiheeseen valittamisen sijaan.

Maakunta- ja yleiskaavojen valitusmenettelyihin tai viranomaisten valitusoikeuksiin ei esitetä muutoksia.

Tuuli- ja aurinkovoimalle selkeämmät säännöt

Hallituksen esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännökset tuulivoiman ja asutuksen välisestä vähimmäisetäisyydestä. Maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolisilla alueilla tuulivoimalan ja asutuksen välissä olisi oltava vähintään 1,25 kilometriä.

– Uusi maakuntakaavan ulkopuolisten tuulivoimaloiden 1,25 kilometrin vähimmäisetäisyys asutuksesta on merkittävä parannus lausuntokierroksella olleeseen luonnokseen verrattuna, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo.

– FCG:n selvitys osoittaa, että Suomen teollisuuden sähköntarve ei vaarannu, jos vähimmäisetäisyydeksi asetetaan 800–1 000 metriä. Uusi linjaus edellyttää siksi huolellista vaikutusten arviointia, Ohlsbom jatkaa.

Ohlsbomin mukaan tuulivoiman sijoittumisessa on perusteltua säilyttää tapauskohtainen harkinta tasapuolisen kohtelun ja teknologianeutraalin lähestymistavan varmistamiseksi.

– Riittävä ja edullinen sähkö on yritysten kilpailukyvyn perusedellytys, sen vaarantaminen ei ole vaihtoehto.

Lakiin lisättäisiin säännökset aurinkovoimarakentamista ohjaavasta yleiskaavasta, jota voitaisiin käyttää suoraan rakentamisluvan perusteena erikseen yleiskaavassa määrätyillä alueilla. Lisäksi jatkossa vähintään 50 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan rakentaminen edellyttäisi asemakaavaa tai aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa.

Ministeriön mukaan tavoitteena on, että säännökset vähentävät aurinkovoimarakentamisen epävarmuuksia ja lisäävät hankkeiden ennakoitavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Maanomistajan asemaan vahvistuksia

Maanomistajalla olisi esityksen mukaan tietyissä tilanteissa oikeus saada kunnalta korvaus, jos kaavamääräys rajoittaa metsätalouden harjoittamista siten, että siitä aiheutuu vähäistä suurempi taloudellinen menetys.

Kunnan rakennuskieltojen kestoaikoja lyhennettäisiin, mikä nopeuttaisi kaavoitusprosessia. Esimerkiksi yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrättävän rakennuskiellon enimmäiskestoaikaa lyhennettäisiin kahdeksaan vuoteen nykyisestä 15 vuodesta.

Ilmastonmuutos paremmin huomioon

Hallituksen esityksessä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä tuotaisiin entistä vahvemmin mukaan kaavoitukseen täydentämällä kaavojen sisältövaatimuksia.

Maakuntakaavan laadinnassa olisi huomioitava ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen.

Yleiskaavan laadinnassa olisi huomioitava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infran hyödyntäminen, sään ääri-ilmiöihin ja tulvariskeihin varautuminen sekä hulevesien hallinta.

Asemakaavan laadinnassa olisi huomioitava joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen järjestämisen edellytykset, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tulvat sekä viheralueiden riittävyys.