Harri Kirvesniemen suksifirman tuotannosta valtaosa menee Natolle – Suksien paino aiheutti aluksi päänvaivaa: ”Oli ajateltava täysin uudentyyppistä ratkaisua”

Kun Harri Kirvesniemen perustama KSF Sport Oy vuonna 2021 päätti osallistua Naton kilpailutukseen, odotukset olivat maltilliset.

Seuraavan vuoden joulukuussa selvisi, että kiteeläisyritys on voittanut kilpailutuksen. Juhlinnan jälkeen alkoi karu arki: piti varmistaa, että tehdas kykenee valmistamaan tarvittavan määrän erikoisvalmisteisia suksia. Tarkoista määristä Kirvesniemi vaikenee, mutta julkisuudessa on puhuttu useista tuhansista. 

Nato-kilpailutuksen voitto tarkoitti sitä, että mikä tahansa Nato-maa voi tilata sotilasliiton omasta verkkokaupasta haluamansa määrän kiteeläisyrityksen suksia. Viimeisin tilaus tuli viime kesänä Ruotsin asevoimilta, jonne KSF Sport toimittaa viitisentuhatta paria. Kyseistä tilausta on työstetty vuoden 2025 syksystä lähtien ja valmista saadaan muutaman kuukauden kuluessa. Sen jälkeen vuorossa on Suomen Puolustusvoimien lisätilaus.

KSF valmistaa Natolle yhtä suksimallia, joka on suunniteltu erityisesti pehmeän lumen olosuhteisiin. Suksi on 230 senttimetriä pitkä ja hieman tavallisia metsäsuksia levempi. Siteen sukseen tekee alihankintana Kuusamon Uistin, joka on toimittanut siteet myös kaikkiin Suomen Puolustusvoimien suksiin jo useiden kymmenien vuosien ajan. Nato-suksien sidemalli oli kehitetty jo ennen kilpailutukseen osallistumista. 

– Kyseessä on ensimmäinen varsinaisesti sotilaskäyttöön tarkoitettu suksi. Aiemmin Suomen armeija on käyttänyt pitkälti tavallisia metsäsuksia. Nato-suksi on sivuleikattu, eli se on kärjestä ja kannasta hieman leveämpi kuin keskeltä. Ratkaisu parantaa hallittavuutta ja kestävyyttä, Kirvesniemi selvittää.

Toinen oleellinen muutos perusmalliseen metsäsukseen on se, että Nato-suksi on runkorakenteeltaan selvästi kevyempi. Kriteeri oli kirjattu Naton tarjouspyyntöön, jossa enimmäispainoksi ilman siteitä oli määritelty kolme kiloa per suksipari. Se aiheutti aluksi päänvaivaa, koska vastaavan pituinen metsäsuksipari voi painaa 4,5 kiloa.

– Oli ajateltava täysin uudentyyppistä runkoratkaisua, jolla saimme säilytettyä suksien kestävyyden ja riittävän taipumisen niin, että paino pysyi kriteerien rajoissa. 

Lopputuloksena valmistui suksi, joka 20–30 senttiä lyhyempänä vastaa käsiteltävyydeltään normaalia metsäsuksea. Kirvesniemen mukaan Nato-suksella on mahdollista liikkua selvästi nopeammin umpihangessa.

Yksi Nato-kilpailutuksen voiton avaimista oli innovatiivisuus: suksia oli testattu jo aiemmin Suomen Puolustusvoimien kanssa. Samalla kehitettiin pieniä mutta tärkeitä yksityiskohtia kuten suksen päähän lisätyt reiät, joiden ansiosta suksiparista voi tehdä ahkion. Toinen innovaatio liittyy suksen kantaan.

– Se on yleensä heikko kohta, koska suksi isketään hankeen pystyyn. Lisäsimme alumiinivahvikkeen, joka estää kannan rikkoutumisen.

Nato määritteli kilpailutuksessa yhteensä kolmisenkymmentä kriteeriä, jotka valmistajien piti täyttää. Siteen piti esimerkiksi sopia kaikkiin Naton käyttämiin kesä- ja talvisaappaisiin sekä maihinnousukenkiin.

– Olen itse hiihtänyt suksilla jopa lenkkareilla ja niihinkin siteet saa kiinni tiukasti.

KSF Sportin ohella suomalaisyrityksistä on menestynyt Nato-kilpailutuksissa muun muassa ylöjärveläinen Sukkamestarit Oy, joka sai Tanskasta 750 000 villasukkaparin tilauksen.

Kaikille avoin kilpailutus

Naton kilpailutuksiin voi osallistua mikä yritys tahansa, kunhan sillä on Naton myöntämä Ncage-tunnus. Kyseessä on eräänlainen Naton oma ”y-tunnus”. Kyseinen tunnus käsittää yrityksen nimen ja kotipaikan ohella toimialan tunnistekoodit.

Naton verkkokauppa on kooltaan Amazonin jättimäisen verkkokaupan luokkaa: myynnissä on kymmeniä miljoonia tuotteita. Nato-hankinnat eivät ole pelkästään aseita ja ammuksia, sillä hankintoja tehdään muun muassa elintarvikealalta. Nato ostaa muun muassa hedelmiä, valmiskeittoja ja alkoholijuomia. Nato-yhteistyö voi käsittää myös esimerkiksi tieteellistä ja teknologista yhteistyötä ja innovaatiotoimintaa. Yrityksellä voi olla mahdollisuus osallistua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, jos suoraa rahoitusta ei ole saatavilla.

KSF Sportin ohella suomalaisyrityksistä on menestynyt Nato-kilpailutuksissa muun muassa ylöjärveläinen Sukkamestarit Oy, joka sai Tanskasta 750 000 villasukkaparin tilauksen.

Harri Kirvesniemen mukaan kilpailutuksiin osallistuminen ei ole läpihuutojuttu.

– Meillä on erittäin kokenut ja osaava ja innovatiivinen henkilökunta. Ilman sitä ei olisi mitenkään ollut mahdollista kehittää tämän tyyppistä uutta tuotetta. Ei näitä ihan tyhjästä kukaan pysty kehittämään. On oltava omaa tuotekehitystä ja kykyä kehittää rajoja rikkovia tuotteita.

Pelkkä tarjouskilpailussa menestyminen ei välttämättä takaa yritykselle auvoisia aikoja. Hinnoittelun täytyy olla kunnossa. Nato valitsee kriteerit täyttävistä tuotteista edullisimman tarjouksen. 

– Meidän piti miettiä, millaisen katetason haluamme. Tällaisessa tuotteessa määrät ovat kohtuullisen suuria, joten kate tulee pitkälti määrän kautta.

Nato-sopimus on tarkoittanut myös investointeja, jotka KSF Sportin tapauksessa ovat olleet kuusinumeroisia. Kiteelle on hankittu uusia suksenpuristuskoneita ja palkattu lisää työntekijöitä.

– Tilannetta tuotannon kannalta on helpottanut se, että pari viimeistä talvea ovat olleet heikkoja tavallisten suksien myynnin kannalta. Maastohiihtomarkkina ollut aika selkeästi alavireinen eli normaalia suksea ei ole tarvinnut valmistaa yhtä paljon kuin yleensä. Jos markkina olisi ollut normaali, olisimme joutuneet lisäämään vielä enemmän konekapasiteettia.

Tällä hetkellä kiteeläisyrityksen tuotannosta noin 70–80 prosenttia koskee Nato-suksia. Vuoden 2026 kokonaisvolyymistä osuus on noin puolet.

– Toki toivomme, että Nato-suksilla olisi jatkuvuutta. Tällä hetkellä meillä ei ole siitä varmuutta.

KSF Sportin 3+2 vuoden sopimuksesta on nyt jäljellä noin 1,5 vuotta. Se tarkoittaa, että Nato-maat voivat tilata suksia sopimuskauden loppuun. Toistaiseksi sopimukselle ei ole jatkoa. Kirvesniemi ei ole kuitenkaan kovin huolissaan tilanteesta.

– Tiedossa on, että Suomen Puolustusvoimilla on vanhaa kalustoa, joka pitää tulevaisuudessa korvata.

Tuotekehitys vauhdittui

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Päivi Puonti näkee, että Nato-kilpailutukset tarjoavat suomalaisyrityksille merkittävän mahdollisuuden päästä kansainvälisille markkinoille. Kilpailutusten kautta yritykset voivat saada tilauksia kaikista Nato-maista.

– Suomi on ollut Naton jäsen vasta kolme vuotta, joten puolustusliiton kautta avautuneet markkinat eivät vielä ole laajasti suomalaisyritysten tiedossa. Siksi monessa yrityksessä ei ehkä vielä tunnisteta, että oma osaaminen ja tuotteet voisivat soveltua myös Nato-markkinoille.

Puonti huomauttaa, että Nato-markkinoille ei pääse noin vaan. Tuotteiden on täytettävä Naton standardit.

– Ennen Suomen liittymistä sotilasliittoon yrityksillä ei kuitenkaan aina ollut tarvetta kehittää tuotteitaan näiden standardien mukaisesti, koska kotimarkkina ei sitä välttämättä edellyttänyt. Nyt tilanne on muuttunut nopeasti, ja suomalaisyrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan kansainvälisiin kilpailutuksiin.