Kehysriihen ratkaisut iskevät kipeästi moniin yrittäjiin – ”Alv:n korotus liian suuri” 

Hallitus päätti yli miljardin euron veronkorotuksista, joista valtaosa katetaan arvonlisäveron yleisen kannan korotuksella 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Alv:n korotus on vähemmän haitallinen kuin työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen, Yrittäjät toteaa. 

– Korotus on kuitenkin liian suuri ja iskee paljolti samoihin yrittäjiin, joiden YEL-maksua on nostettu ja joihin osuu alv:n alarajahuojennuksen poisto 2025. Korotus vaikeuttaa monen yrityksen elämää, koska monet eivät pysty viemään sitä hintoihinsa. Moni voi joutua laittamaan pillit pussiin, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

– On entistä tärkeämpää, että hallitus korottaa vähäisen toiminnan alarajaa 30 000 euroon. Verottajakin on sitä suositellut, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus lisää. 

Brotherus pitää yleisen kannan korottamista EU:n toiseksi korkeimmaksi ongelmallisena.  

– Ensiksi taso olisi 25 prosentissa sama kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Toiseksi tasan neljännes olisi yksinkertaista laskea yrittäjälle ja kuluttajalle. Kolmanneksi korotus vain ylimpään kantaan kasvattaa alennetun kannan eroa ylimpään kantaan suurimmalle tasolle sitten 1998. Verokantojen ero kohtelee eri yrityksiä eri tavalla ja lisää riskiä veronkierrosta, hän sanoo. 

Kotitalousvähennykseen raju leikkaus 

– Arvonlisäveron korotus iskee vaikeuksissa olevaan rakennusalaan ja välittyy uusien asuntojen sekä remonttien hintoihin. Samalla kotitalousvähennyksen hyvin tuntuva karsiminen vaikuttaa palveluiden kysyntään, Brotherus ennakoi.  

Hallitus parantaa talouskasvun edellytyksiä ottamalla käyttöön raskaan liikenteen ammattidieselin, kun EU-direktiivin mukainen polttoaineiden jakelijoiden päästökauppa tulee voimaan 2027. 

– Ammattidiesel on odotettu. Suomen sijainti on haasteellinen, ja kaikki keinot kilpailukykymme kohentamiseksi ovat tarpeen. Tieliikenteen päästökaupan tuotoilla pitää vahvistaa puhdasta siirtymää ja vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönottoa, Brotherus toteaa. 

Investointikannustimen toteutuksessa huolia

Hallitus valmistelee määräaikaista verohyvitystä “suurille” nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille, kuten akku- ja vetyhankkeille sekä fossiilivapaalle terästeollisuudelle.

– Suunniteltu verohyvitys on julkisen talouden näkökulmasta kallis, ja sen myötä Suomi hyppää suurten EU-maiden aloittamaan valtiontukikilpailuun. Korkeintaan 150 miljoonaa euroa ja 20 prosenttia hanketta kohden on Suomen mittapuulla varsin suuri verohyvitys, Brotherus arvioi. 

– Verohyvitysten ehdoissa tulee huomioida myös pienet yritykset. Hyvityksen suuruudelle ei ole asetettu alarajaa, mutta tiedotteessa puhutaan vain suurista investoinneista. Pk-yrityksillä on merkittävä rooli vihreän teknologian kehittäjinä ja siirtymän mahdollistajina. Ei ole perusteita jättää lukuisia mittaluokaltaan pienempiä hankkeita tuen ulkopuolelle, Brotherus vaatii. 

Verohyvityksen ajoituksella tulee varmistaa, että tuki ei kohdistu hankkeille, jotka toteutuisivat muutenkin. Hyvityksen tulee houkutella nettonollatalouteen siirtymistä tukevia hankkeita Suomeen ja kannustaa niiden käynnistämiseen. Hallituksen mukaan verohyvitys myönnettäisiin 31.12.2025 loppuun mennessä uusille ja toteutettavaksi päätetyille investointihankkeille.  

– Kriittistä on, että hyvitysmahdollisuus tulee voimaan takautuvasti tästä hetkestä alkaen, muuten riskinä on investointien totaalinen jäätyminen voimaantuloon asti, Brotherus huomauttaa. 

Työmarkkinauudistukset vietävä läpi

Yrittäjät on tyytyväinen, että hyvinvointialueiden osalta on nyt siirrytty pelkästään rahakeskustelusta rakenteellisiin uudistuksiin.  

– Ympärivuorokautisen hoivan jäykän henkilömitoituksen muutos on tarpeen ja antaa mahdollisuuden uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Laajempi yhteistyö ja reilu kilpailu yksityisen sektorin kanssa antaa jatkossa mahdollisuuksia parantaa laatua ja tehokkuutta, Pentikäinen sanoo. 

Pentikäinen korostaa, että hallituksen pitää toteuttaa ohjelmansa rakenneuudistuksia.  

– On tärkeää, että hallitus vie määrätietoisesti läpi työmarkkinauudistuksia ja muita kasvua sekä kilpailukykyä vahvistavia toimia. Tärkeä osa kasvupakettia on lisätä kilpailua ja suitsia julkisen sektorin yritystoimintaa, joka syö tilaa yksityisten yritysten kasvulta ja johtaa mm. hankintalain kiertämisen kautta verorahojen tuhlailuun.