Kokenut puolustusalan asiantuntija hoputtaa yrityksiä kriisivalmiuteen: ”Puhutaan vain kahvipöytäkeskusteluissa”

Jyväskylässä parhaillaan järjestettävässä Kunnallisjohdon seminaarissa kuultiin keskiviikkona puolustusteollisuuden asiantuntijoiden näkemyksiä muun muassa siitä, millaisia näkymiä ala tarjoaa Suomelle lähitulevaisuudessa.

Jyväskylän yliopiston projektista alkunsa saaneen Secapp Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Kari Aho muistutti, että liian pieni osa suomalaisista yrityksistä on varautunut kriisien varalta. Hän nosti esiin Teknologiateollisuus ry:n selvityksen, jonka mukaan alle puolet suomalaisista organisaatioista on tehnyt minkäänlaista varautumissuunnitelmaa.

– Sellaisesta puhutaan vain kahvipöytäkeskusteluissa, vaikka uhkakuvat ovat kasvaneet merkittävästi. Ja vaikka suunnitelmat olisi kirjattu, vain 20 prosenttia yrityksistä on koskaan harjoitellut suunnitelmia käytännössä.

Samaisen selvityksen perusteella 75 prosenttia yrityksistä turvautuu työkaluihin, joita ei ole tarkoitettu kriisien hoitamiseen.

Ahon mukaan kotimaisissa yrityksissä tulisi miettiä myös tilanteita, joissa kriisi on seurausta isoon amerikkalaisyrityksen kohdistuneesta kyberhyökkäyksestä.

– Entä jos Google päättää yhtäkkiä lakkauttaa yrityksen pääsyn järjestelmiinsä tai jos Microsoft tai Google joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi. Ranska on hyvä esimerkki maasta, jossa pyritään irtautumaan amerikkalaisyhtiöistä ja luomaan rinnakkaisia ratkaisuja kansallisten tai eurooppalaisten palveluiden varaan.

Ahon mukaan esimerkiksi Secappin tuotekehitys pidetään kotimaisissa käsissä siten, että yrityksen teknologinen kehitys on Suomessa.

– Emme päästä siihen käsiksi ulkomaalaisia yrityksiä.

”Venäjän uhka ei lopu, vaan se suuntautuu jonnekin muualle.”

Esa Rautalinko

Ala kasvaa kohisten

Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Rautalinko esitteli Kunnallisjohdon seminaarin yleisölle lukuja, jotka kertovat Nato-maissa vallitsevasta puolustusinvestointien ”korjausvelasta”.

– Nykytilanne olisi varsin erilainen, jos maat olisivat panostaneet puolustukseensa vuoden 1992 jälkeen kuten ne panostivat kylmän sodan aikana. Ero rahassa mitattuna on noin 8 600 miljardia euroa.

Tällä hetkellä EU-maat käyttävät puolustusinvestointeihin 4–5 miljardia euroa vuosittain. Nato-maiden keskuudessa määrä on noin neljä miljardia euroa.

– EU:n jäsenmaat käyttävät puolustusteollisuuteen vuosittain suunnilleen yhtä paljon kuin Kiina ja Venäjä yhteensä. Riittääkö tämä jälkeenjääneisyyden kuromiseen? Vastaus on, että ei riitä. Jos alamme hipsutella, se on juuri sitä, mitä Venäjä odottaa.

Rautalingon mukaan puolustusteollisuus tulee olemaan Euroopan nopeimmin kasvava toimiala vähintään seuraavien 15–20 vuoden ajan.

– Venäjän uhka ei lopu, vaan se suuntautuu jonnekin muualle. Voi jopa olla, että asevarustelu kiihtyy Ukrainan sodan päättymisen jälkeen.

PIA ry:n kasvuennusteen mukaan kotimaisen puolustusteollisuuden liikevaihto kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 12 miljardiin euroon. Ala työllistäisi silloin noin 40 000 henkilötyövuotta. Liikevaihto olisi samaa luokkaa metsäteollisuuden kanssa.

– Suomen kokonaisturvallisuusajattelu on ainutlaatuinen. Jos siitä halutaan pitää kiinni, kotimainen kasvu on keskeinen asia. Alan liikevaihdosta palautuu yhteiskuntaan arviolta noin 23 prosenttia veroina ja muina tuottoina. Sillä on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen.

PIA ry:n jäsenyritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2025 noin 42 prosenttia. Jäsenyrityksiä on Rautalingon mukaan suunnilleen saman verran kuin Suomessa kuntia. Tällä hetkellä ne työllistävät suoraan noin 14 000 ihmistä, epäsuorasti yli tuplasti enemmän.