Purran viesti yrittäjille ja kuntaväelle: ”Nykyistä kuntarakennetta ei yksinkertaisesti mahdollista ylläpitää”

– Suomen talous nousee vain paikalliselta tasolta: sieltä, missä yrittäjät luovat uutta työtä ja viranhaltijat mahdollistavat kasvua. Tässä salissa istuu pitkälti se voima, jonka tekeminen ja osaaminen ratkaisee, muuttuuko tämä uusi nousu arjen todellisuudeksi.

Näin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) aloitti keskiviikkona puheenvuoronsa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä. Kunnallisjohdon seminaari kokosi yhteen 1 200 yrittäjää, kuntapäättäjää ja kuntien virkahenkilöitä.

Purran mukaan talouskasvu ja innovaatiot eivät synny tyhjiössä.

– Ne rakennetaan niistä palikoista, joita te pyöritätte arjessanne: koulutuksesta, työllisyyden hoidosta, kaavoituksesta. Kunnan tärkein elinvoimateko on varmistaa, että peruskoulusta ja toiselta asteelta valmistuu osaavia nuoria. Myös sellaisia, joilla on aito ymmärrys yrittäjyydestä ja työelämän muuttuvista tarpeista.

– Kasvu vaatii myös sujuvaa kaavoitusta ja nopeaa lupaprosessia. Jos kaavoitus takkuaa tai investoinnit seisovat vuosia valituskierteissä, me itse jarrutamme sitä kasvua, jota niin kipeästi tarvitsemme. Uusi nousu ratkaistaankin viime kädessä siinä, miten tehokkaasti kunta hoitaa nämä perustehtävänsä.

Ei varaa nykyrakenteeseen

Purra korosti kuntien ratkaisevaa roolia osaamisen tuottajana ja työllisyyden vahvistajana.

– Kuntien pitää ottaa elinvoiman kehittäminen tosissaan ja olla kehityksen kärjessä. Meidän on kuitenkin katsottava kuntakenttää rehellisesti: nykyistä kuntarakennetta tehtävineen ja velvoitteineen ei sellaisenaan yksinkertaisesti ole mahdollista ylläpitää tässä väestöllisessä ja taloudellisessa tilanteessa. En kannata minkäänlaisia pakkoliitoksia – ne eivät ole aiemminkaan tuottaneet hyvää – mutta toivon parlamentaariselta ryhmältä luovia ajatuksia.

– Jokaisen puolueen pitäisi ymmärtää realiteetit ja rakentaa visioita niiden pohjalta. Itse olen hahmotellut mallia, jossa meillä olisi vahvoja ydinkuntia tietyillä velvollisuuksilla, ja niiden ympärillä asukkaille tärkeitä identiteettikuntia, joilta ei vaadittaisi samoja velvoitteita.

Jyväskylän malli

Ministeri otti puheessaan esiin myös ns. Jyväskylän mallin.

– Juuri täällä Jyväskylässä näytetään parhaillaan esimerkkiä siitä, miten haasteet käännetään voitoiksi ja alueen valtava osaamispotentiaali valjastetaan uuden työn moottoriksi. Jyväskylässä ollaan nimittäin suomalaisen perusongelman ytimessä: miten korkea osaaminen muuttuu työpaikoiksi ja verotuloiksi. Tämä on upea yliopistokaupunki, jossa on 50 000 opiskelijaa, opettajaa ja tutkijaa sekä nuorekas väestörakenne. Mutta samaan aikaan kaupungin työttömyysprosentti paukkuu lähes 16 prosentissa ja työllisyysaste on maan heikoimpia.

– Tähän huutavaan ristiriitaan haetaan nyt ratkaisua uuden Jyväskylän mallin kautta. Siinä oppilaitokset, tutkimus ja yritykset tuodaan yhteen tiiviissä kumppanuudessa, ja kaupunki tavoittelee tällä työttömyyden tuntuvaa laskua. Juuri tällaista rohkeutta ja aloitteellisuutta me tarvitsemme jokaiselta Suomen kunnalta.