Lähes 12 000 vastasi – Näissä kunnissa on parasta yrittää 

Yrittäjien kuntabarometri kartoitti jälleen yrittäjien mielipiteitä kotikuntansa yrittäjämyönteisyydestä ja elinkeinopolitiikan kehittymisestä. Taloustutkimuksen Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tekemään kyselyyn vastasi ennätyksellisesti lähes 12 000 yrittäjää.

Yrittäjien kuntabarometrissa arvioitiin muun muassa sitä, missä kunnissa on paras yrittää.

Suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen kyselyssä oli Hämeenlinna. Toiseksi tuli Kotka ja kolmanneksi Jyväskylä.  

Keskikokoisten (10 000–50 000) kuntien ykkönen oli Kauhava. Toiseksi tuli Kempele ja kolmanneksi Nokia.  

Pienimpien alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen oli Utajärvi. Toiseksi tuli Karstula ja kolmanneksi Vehmaa.   

Yrittäjien kuntabarometri tehdään joka toinen vuosi. Tulokset julkaistiin Kunnallisjohdon seminaarissa keskiviikkona Jyväskylässä.

Yrityslähtöisyys tärkeintä

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on tänäkin vuonna yrittäjille elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeintä. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Petri Salmisen mukaan kuntien ja yrittäjien välisen suhteen täytyy toimia sujuvasti.  

– Yritykset ovat keskeisiä kunnan elinvoiman ja palvelujen tuottajia sekä työllistäjiä. Kun kuntien viranhaltijat ja päättäjät ymmärtävät yrittäjien arkea ja tarpeita, syntyy parempia palveluja ja rohkeutta investoida. Erityisen tärkeää on lisätä keskustelua yritysten kanssa jo päätösten valmisteluvaiheessa, Salminen sanoo. 

Vain 28 prosenttia vastaajista kokee, että päätösten yritysvaikutukset otetaan erittäin hyvin tai hyvin huomioon päätöksenteossa. 

– Kunnissa kannattaa ottaa käyttöön esimerkiksi yritysvaikutusten arviointi ja elinvoimalupaus paikallisyhdistyksen ja kunnan välillä vuoropuhelun vahvistamiseksi. Näistä on erinomaisia kokemuksia ja esimerkkejä ympäri Suomen. 

Työllisyyspolitiikassa parannettavaa

Kuntabarometrissa arvioitiin ensimmäistä kertaa työllisyyspolitiikan onnistumista sen jälkeen, kun työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle. Vain 27 prosenttia yrittäjistä kokee työllisyyspolitiikan onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin. 

– Tulokset osoittavat, ettei uudistus ole vielä vastannut yritysten odotuksiin. Tämä on huolestuttavaa, sillä toimivat työllisyyspalvelut vaikuttavat suoraan yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen ja investointihalukkuuteen, Salminen sanoo. 

Yrityspalvelut ydintehtävä

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Frida Sigfridsin mukaan kuntien yrityspalvelut ovat yrityksille elintärkeitä. Kuntabarometrissa tärkeimmäksi yrityspalveluksi nousee aloittavan yrittäjän palvelut, toiseksi rahoitus- ja investointineuvonta ja kolmanneksi sujuvat lupapalvelut. 

– Kuntien yrityspalvelut eivät ole vain tukitoiminto, vaan keskeinen osa elinkeinopolitiikkaa. Ne luovat perustan sille, syntyykö uusia yrityksiä, uskalletaanko kasvaa ja tehdäänkö investointeja paikallisesti, Sigfrids sanoo. 

– Kuntabarometrin tulokset osoittavat, että yritykset arvostavat ennen kaikkea palveluja, jotka vaikuttavat suoraan arkeen ja mahdollisuuksiin kasvaa, Sigfrids korostaa. 

– Aloittavan yrittäjän palvelut, rahoitus- ja investointineuvonta sekä sujuvat lupaprosessit ovat hyvin perustavanlaatuisia asioita, joiden toimivuus luo edellytykset yritystoiminnalle. Kun peruspalvelut toimivat, ne vahvistavat koko alueen elinvoimaa, Sigfrids jatkaa. 

Hankinnat heikoin lenkki

Hankinnat arvioidaan heikoimmin onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. Tulos kertoo selkeästä kuilusta yrittäjien odotusten ja käytännön toteutuksen välillä. Hankinnoilla on merkittävä rooli yritysten liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa, mutta nykyisin tämä potentiaali jää usein hyödyntämättä. 

– Tulokset osoittavat, että kuntien hankinnoissa on paljon kehitettävää. Yrittäjät ovat esimerkiksi kannustaneet kuntia avaamaan ostolaskudatansa ja jakamaan isoja hankintoja pieniin osiin. Näin yhä useampi yritys pääsisi osallistumaan hankintoihin, mikä vahvistaisi kunnan elinvoimaa, Sigfrids sanoo.