38 miljardin euron julkiset ostot nähtäville – Kansallinen hankintatietovaranto avaa markkinoita

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen kansallisesta hankintatietovarannosta, joka tuo julkiset ostot yritysten ja veronmaksajien nähtäville. Näkyviin tulevat noin 38 miljardin euron vuotuiset ostot, joista noin 15 miljardia on kilpailuttamattomia.

Hallitus esittää, että Valtiokonttori kokoaa kuntien, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja Kelan ostolaskutiedot sekä hankintojen tiedot koko niiden elinkaaren ajalta. Ostolaskutietojen toimittaminen alkaisi porrastetusti valtion virastoista jo toukokuussa 2027 ja ulottuisi kuntiin elokuussa 2028.

Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittävät hallitusta uudistuksesta, joka korjaa julkisia ostoja koskevan yhteisen tiedon puutetta. Järjestöjen mukaan tieto auttaa yrityksiä löytämään uusia mahdollisuuksia julkisista ostoista ja myös valvomaan ja kehittämään koko markkinaa sekä vertailemaan kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusrakenteita.

– Hallitus tuo julkiset ostot ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan. Uudistus on merkittävä. Tähän asti kilpailusta on puhuttu ilman, että sitä on voitu kunnolla mitata yhteisellä tiedolla. Nyt nähdään, missä kilpailu toimii ja missä ei, ja juuri se on luottamuksen perusta, EK:n johtava asiantuntija Sanna-Maria Bertell sanoo.

Tietovarantoon tulee sopimusseuranta, josta yritykset näkevät, kuka kilpailutuksen voitti ja milloin sopimus päättyy. Näin ne voivat ennakoida tulevia kilpailutuksia, tutkia aiempia vaatimuksia ja analysoida kilpailijoitaan. Tämä on järjestöjen mukaan erityisen arvokasta pk-yrityksille.

– Uudistus on julkisen rahankäytön avoimuusreformi. Se avaa markkinoita yrityksille lisäämällä tietoa siitä, mitä ja keneltä on ostettu sekä mihin yhteisiä verovaroja käytetään, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala sanoo.

Avoimuus myös sidosyksiköiden ostolaskuihin

Sidosyksiköiden eli in-house yhtiöiden hankintalain alla tekemät kilpailutukset ja niiden myynti omille asiakkailleen tulevat myös tietovarantoon, mutta inhouse-yhtiöiden omia ostolaskuja ei kerätä.

Inhouse-yhtiöiden osalta kokonaiskuva jääkin järjestöjen mukaan julkisuudelta piiloon, kun ilman ostolaskujen keräämistä niiden omat ilman kilpailutusta tehdyt pienhankinnat ja suorahankinnat eivät tule uudistuksen piiriin. Eduskunta edellytti jo kesäkuussa, että inhouse-yhtiöt toimittavat ostolaskutietonsa samoin perustein kuin omistajansa. Myös EK ja Yrittäjät kannustavat kehittämään järjestelmän in-house-ostolaskut sisältäviksi. 

Yrittäjien ja EK:n mukaan uudistus ei saa kuitenkaan lisätä pk-yritysten hallinnollista taakkaa.

– Laskumerkinnät on hoidettava verkkolaskun vakiokentillä ja automaatiolla, ettei laskutukseen synny käsityötä, järjestöjen yhteisessä kannanotossa todetaan.

– Suomi on myös ennakoinut EU-sääntelyä. Komission syyskuussa esittämä hankinta-asetus edellyttäisi hankintatietoa koko hankinnan elinkaaren ajalta kaikissa jäsenvaltioissa. Kansallinen ratkaisu on rakennettava niin, että se täyttää EU-vaatimukset suoraan eikä yrityksille synny päällekkäistä raportointia, kannanotossa jatketaan.