Lähes 500 yksikköä teki poikkeusilmoituksia inhouse-hankintojen jatkamisesta, arvo yli kaksi miljardia – KKV: ”Mahdollista, että kaikki eivät täytä lain edellytyksiä”

Hankintalain muutokset tulivat voimaan kesäkuussa. Lain mukaan hankintayksikön on irtisanottava osakeyhtiömuotoisen sidosyksikkönsä kanssa ennen lain voimaantuloa tekemänsä sopimus päättymään 30.6.2027 mennessä, jos säädetty edellytys sidosyksikön käytölle ei täyty.

Hankintayksiköillä oli kuitenkin syyskuun loppuun saakka aikaa tehdä inhouse-hankintoihin liittyen Valtiokonttorille ilmoitus kolme vuotta pidemmän siirtymäajan käytöstä vuoden 2030 kesäkuun loppuun saakka, ”jos sopimuksen irtisanomisesta poikkeuksellisesti koituisi kohtuuttomia seurauksia tai merkittäviä taloudellisia riskejä”.

Valtiokonttoriin saapuikin syyskuun loppuun mennessä poikkeusilmoitus pidennetystä siirtymäajasta peräti 484 hankintayksiköltä. Poikkeusilmoitukset koskevat kaikkiaan yli 3 300 sopimusta, joiden kokonaisarvo on 2,1 miljardia.

Hankintayksikkö arvioi ja perustelee itse, miksi edellytykset siirtymäajan jatkamiselle täyttyvät. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ei ennakolta hyväksy ilmoituksia, mutta KKV voi kuitenkin hankintalain valvontaviranomaisena jälkikäteen tarkastella ilmoitusten lainmukaisuutta.

– Pohdimme etukäteen hankintojen valvonnassa, että ilmoituksia voisi tulla runsaastikin, mutta ilmoitusten lopullista määrää oli tietysti vaikea ennustaa, tutkimuspäällikkö Elisa Haatainen KKV:sta sanoo.

Poikkeusilmoituksia tehtiin eniten ICT-palvelujen hankinnoista. 73 prosenttia ilmoitetuista sopimuksista käsitteli ICT-hankintoja. Seuraavina tulevat taloushallinto (6,1 prosenttia) jätehuolto ja henkilöstöhallinto kumpikin 2,5 prosentin osuudella sekä ruokapalvelut (1,4 prosenttia) ja pesulapalvelut (1,3 prosenttia).

– Poikkeusilmoituksia on tehty paljon sellaisilla toimialoilla, joilla on runsaasti yrityksiä ja kilpailua. Tämän perusteella voi päätellä, että kilpailuttaminen olisi mahdollistanut aidon hinta- ja laatuvertailun hyvinkin nopeasti, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari arvioi.

– Hankintalain uudistuksen tavoitteena oli lisätä kilpailua, vahvistaa pk-yritysten pääsyä julkisille markkinoille sekä parantaa julkisten hankintojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Siksi on tärkeää varmistaa, ettei perusteettomilla sidosyksiköiden jatkoaikailmoituksilla viivästytetä uudistuksen käytännön toimeenpanoa, Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala jatkaa.

Yli kaksi miljardia kilpailuttamatta

Poikkeusilmoitusten takia nyt inhouse-ostoina toteutettavia julkisia hankintoja on jäämässä yli kahden miljardin arvosta kolmeksi vuodeksi avautumatta kilpailulle.

– Ilmoitusten perusteella vaikuttaisi siltä, että suurin osa ilmoituksen tehneistä hankintayksiköistä on suunnitellut hyödyntävänsä ilmoittamiaan sidosyksikkösopimuksia kesään 2030 saakka. On siis mahdollista, että hankintoja avautuu kilpailulle vasta lähempänä kyseistä ajankohtaa, mikäli sopimukset täyttävät laissa pidemmälle siirtymäajalle asetetut edellytykset, KKV:n Haatainen jatkaa.

Yrittäjien Jaskari puolestaan uskoo, että ”monet ilmoitukset on haluttu tehdä varmuuden vuoksi sen takia, että ensi vuoden kesäkuuhun mennessä kilpailuttamista ei ehditä tekemään kunnolla”.

– KKV:n on kuitenkin tärkeä valvoa, että kilpailuttaminen käynnistyy jo vuoden 2026 aikana, ja kilpailuttamisen kautta voittajat ovat selvillä vuonna 2027. Viivyttely kilpailuttamisessa on lain kirjaimen ja hengen vastaista, ja tähän KKV:n on puututtava omassa valvonnassaan, Jaskari sanoo.

KKV valvoo aktiivisesti

KKV ei ilmoituksille asetetun määräajan päätyttyä syyskuun lopussa ole vielä tehnyt alustavaa arviota siitä, miltä osin pidemmän siirtymäajan käyttämiselle asetettujen edellytysten voidaan olettaa täyttyvän.

– KKV pitää kuitenkin mahdollisena, että kaikki ilmoitukset eivät täytä laissa asetettuja edellytyksiä ja että ilmoituksia on tehty myös varmuuden vuoksi, Haatainen sanoo.

Hänen mukaansa KKV aikoo valvoa poikkeusilmoituksia aktiivisesti käymällä ilmoitukset läpi.

– Hankintojen valvonnan rajallisten resurssien vuoksi on selvää, että ilmoitusten valvonnassa joudutaan tekemään priorisointia.

– KKV:lla on toimivalta harkita yksittäistapauksessa edellytyksiä käynnistää yksityiskohtaisemmat valvontatoimenpiteet voimassa olevan lain mukaisesti. KKV arvioi käytettävissä olevia puuttumiskeinoja tapauskohtaisesti.