Omilla kasvoillaan viestivä kirii yritykselleen mittavan etumatkan – ”On eri asia olla henkilöbrändi kuin toimialansa tunnustettu ajatusjohtaja”

Yrityksellä on hienot nettisivut ja informatiivinen esittelyvideo. Sosiaalisessa mediassa yritys julkaisee viikoittain esittelyjä tuotteistaan. Kai tämä jo riittää tuomaan mainetta, kunniaa sekä niiden myötä asiakkaita?

Ei riitä, jos on uskominen viestintätoimisto Vapan Ida Hakolaa ja Jasmiina Partaa, jotka valmentavat yritysten asiantuntijoita ja ylintä johtoa.

– Se, että yrittäjä viestii somessa osaamisestaan ja toimialansa merkittävistä kehityssuunnista pääosin omilla kasvoillaan, on tehokkaampaa, tavoittavampaa ja herättää enemmän luottamusta kuin viestiä pelkästään yritystilin kautta, Vapan perustaja ja toimitusjohtaja Hakola kiteyttää.

Hakolalta sekä Vapan operatiivisena johtajana ja asiantuntijana toimivalta Parralta ilmestyi äskettäin kirja Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa, jossa he kertovat, miksi yritysten ja organisaatioiden kannattaa siirtyä kasvottomasta viestinnästä kasvolliseen ajatusjohtajuuteen.

– Ajatusjohtajuus on yrittäjän ajattelun ja yrityksessä piilevän osaamisen sanoittamista kiinnostavalla ja kilpailijoista erottavalla tavalla. Se hyödyttää yrityksen asiakkaita heidän arjessaan ja auttaa tekemään fiksumpia päätöksiä, Parta summaa.

Oikeaa sanottavaa

Hakola ja Parta korostavat, ettei ajatusjohtajuus ole aivan sama asia kuin näkyvyys tai henkilöbrändi.

– On eri asia olla henkilöbrändi kuin toimialansa tunnustettu ajatusjohtaja. Kysymys on siitä, haluaako olla pelkästään tunnettu vai haluaako olla tunnettu siitä, että on toimialansa paras asiantuntija.

Parran ja Hakolan teesi on, että yritys hyötyy pitkällä tähtäimellä valtavasti siitä, että sen asiantuntijat ovat systemaattisesti äänessä sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi LinkedInissä.

– Onnistuessaan ajatusjohtajuus edistää yrityksen myyntiä merkittävästi, mutta se edellyttää ihan aidosti toimialaa eteenpäin vievää toimintaa: ajatuksia, tutkimuksia, näkemyksiä. Toisten ideoiden kommentointi ja jakaminen ei vielä ole ajatusjohtajuutta, Hakola kuvailee.

Hakolan ja Parran kirja pohjautuu kahteen tutkimuslähteeseen, IBM:n globaaliin ajatusjohtajuustutkimukseen sekä kirjoittajien omaan Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimukseen.

Tutkimusten mukaan yksityishenkilönä julkaistu sisältö tavoittaa asiakkaat 10-15 kertaa paremmin kuin yrityksen virallisen tilin kautta julkaistu sisältö. Lisäksi yksityishenkilöiden julkaisemaa sisältöä pidettiin kahdeksan kertaa luotettavampana kuin yritysten sisältöä. 

Valtaosa tutkimuksissa haastatelluista ylimmän tason johtajista asioi mieluummin sellaisen yrityksen kanssa, jonka ajatusjohtajuussisältöjä he olivat jo kuluttaneet. Neljännes nykyisistä ostopäätöksentekijöistä sanoi valinneensa nykyisen kumppanin vahvasti tämän ajatusjohtajauussisältöjen ohjaamana. 

Koko organisaation tehtävä

Niinpä yrittäjien kannattaisi rakentaa ajatusjohtajuutta sosiaalisessa mediassa.

– Moni on ajatellut, että viestintätiimi yksin rakentaa ajatusjohtajuutta. Mutta todellisuudessa tulokset edellyttävät hyvän strategian, kasvollista viestintää ja realistisen aikajänteen. On koko organisaation tehtävä tehdä systemaattista ajattelutyötä ja tuoda se näkyväksi, Parta sanoo.

Yrittäjän esiintyminen omilla kasvoillaan on arvokasta myös siksi, että nykyaikana ihmisten luottamus yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin on kokenut inflaation. 

Kansainvälisen Edelmanin luottamusbarometrin 2025 mukaan lähes 70 prosenttia ihmisistä uskoo, että heitä johdetaan tietoisesti harhaan valheellisilla tai liioitelluilla kannanotoilla. 

Myös sosiaalisen median algoritmit suosivat yhä voimakkaammin yksityisten ihmisten tuottamaa sisältöä. Tekoälyn avulla tuotetun sisällön määrä netissä kasvaa, jolloin aito, ihmisen tuottama näkemys muuttuu arvokkaammaksi.

Etumatkaa ajatusjohtajuudella

Hakola ja Parta sanovat, että vaikka ajatusjohtajuus, tietyn aiheen ”omistaminen” on tyypillisesti suurten ja keskisuurten b2b-yritysten heiniä, myös monet asiantuntijasektorilla toimivat pien- ja yksinyrittäjät hyödyntävät tätä lähestymistapaa. Esimerkiksi lakimies tai hammaslääkäri voi luoda sosiaaliseen mediaan oman seuraajakuntansa ja kasvattaa sitä kautta myyntiään.

Hakola ja Parta kertovat esimerkkinä yhden miehen asianajotoimistoa pyörittävästä Mikko Kontturista, joka alkoi koronapandemian aikana tehdä systemaattisesti sisältöä alastaan ja kasvattaa omaa verkostoaan LinkedInissä.

– Hän alkoi jakaa asiantuntijaneuvoja hyvin arkisiin hr-päättäjän juridisiin pulmiin.

Jakamansa sisällön myötä Kontturin verkosto kasvoi niin suureksi, ettei hän nykyisin enää mainosta palvelujaan lainkaan, vaan asiakkaat tulevat hänen luokseen pääosin sosiaalisen median kautta.

Toisena esimerkkinä oman toimialansa kasvollisesta ajatusjohtajuudesta Hakola ja Parta käyttävät Mikko Hyppöstä, joka brändäsi itsestään kansainvälisestikin tunnetun tietoturva-asiantuntijan. Nykyään Hyppönen työskentelee maanpuolustusteemojen parissa Sensofusionissa.

Hakola ja Parta korostavat, että ajatusjohtajuuden eteen työtä tehnyt asiantuntija saa etumatkaa kilpailijoihinsa nähden. Hänellä on jo suhde potentiaalisiin asiakkaisiin.

– Tunnetulla asiantuntijalla etulyöntiasema on aivan erilainen kuin täysin tuntemattomalla kilpailijalla. Haluamme kiinnittyä ihmisiin ja luomme heihin parasosiaalisen suhteen digikanavissa. Se sitouttaa, joten kun tulee tarve, menemme kyseisen ihmisen pakeille.

Pienin askelin

Hakola ja Parta kuitenkin toppuuttelevat, ettei kaikkien yrittäjien tarvitse olla oman alansa ajatusjohtajia. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin, omaa näkyvyyttään somessa vahvistaen, ydinosaamista näkyväksi tekevällä viestinnällä.

– Ei tarvitse ajatella, että nyt heti pitää olla jotain aivan tajuntaa räjäyttävää sanottavaa. Oman kokemuksen ja osaamisen näkyväksi tekeminen on ensimmäinen askel, Parta sanoo.

Parran mielestä esimerkiksi LinkedInin tuoma näkyvyys on juuri nyt matalalla roikkuva hedelmä, joka kannattaa poimia. 

– Kuka vain voi aloittaa siellä henkilöbrändin rakennuksen matalalla kynnyksellä ilman merkittäviä kustannuksia.

– Haluaisin kannustaa jokaista yrittäjää ja asiantuntijaa etsimään omaa tapaansa näkyä. Yrityksen eteen on joka tapauksessa tehtävä työtä, ja ajatusjohtajuus on yksi tapa lähestyä myyntiä sekä yrityksen kilpailukyvyn rakentamista, Parta sanoo.