Mainostoimistoyrittäjä huomasi, että osa asiakkaista tekee mainokset mieluummin tekoälyllä – ”Olen saanut niistä yliannostuksen”

Jämsässä toimiva yksinyrittäjä Marjukka Koskela, 56, on toiminut alalla yrittäjänä vuodesta 2011 lähtien. Hän tarjoaa asiakkailleen graafista suunnittelua, teippaustöiden suunnittelua ja painotöitä. Viime aikoina tekoäly on tullut osaksi työtä, hyvässä ja pahassa.

– Tekoäly on hiipinyt pikkaisen salaa tähän työhön. Sitä on ollut jo pitkään erilaisissa käyttämissäni kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmissa automaattisesti mukana. Töiden määrään se on alkanut vaikuttaa vuoden sisällä, Koskela kertoo.

Esimerkiksi tapahtumamainonta on jäänyt viime aikoina vähemmälle, kun yrittäjän asiakkaat ovat tehneet mainoksia enemmän tekoälyllä itse.

Koskelan mukaan tekoälyn käyttö ei aina ole oikotie onneen.

– Jos esimerkiksi tehdään isoa tapahtumajulistetta, isoa kylttiä tai teippausta taksin kylkeen, eteen voi tulla resoluutio-ongelmia. Niitä ei ehkä ilmaisilla tekoälyohjelmilla pysty ratkaisemaan, jos asiakas haluaa fyysisesti isokokoisia mainoksia. Siksi tekoäly soveltuu tällä hetkellä mielestäni paremmin somemainosten tekemiseen, Koskela sanoo.

Raha ratkaisee

Yksi asia puoltaa asiakkaiden kääntymistä tekoälyn puoleen mainosten tekemisessä. Se on raha. Ilmaisellakin tekoälypalvelulla asiakas saattaa kokea saavansa riittävän hyvän lopputuloksen.

– Ei sitä kukaan asiakas varsinaisesti ole ääneen sanonut, mutta on selvää, että tekoälyllä mainos syntyy ilmaiseksi ja nopeammin. Mainos syntyy sillä hetkellä, kun asiakas sitä tarvitsee. Mainostoimistosta tilattuna sitä saattaa joutua odottamaan päivän tai pari, yrittäjä kertoo.

Koskela veloittaa asiakasta tehtyjen tuntien perusteella. Tuntihinta on 67 euroa ilman arvonlisäveroa. Tunninkin työ voi riittää mainoksen tekemiseen ilman tekoälyä.

– Tunnissa saan tehtyä esimerkiksi tapahtumajulisteen, jossa kuvat ja tekstit ovat kivasti aseteltuina. Suunnittelen mainoksen niin, että se on mahdollisimman myyvä ja erottuva. Siinä korostuvat elementtien asettelu, typografia, visuaalisuus ja se, millaista kuvamateriaalia käytän.

Ongelmana tekoälyllä tehdyissä mainoksissa on Koskelan mukaan etenkin se, että niihin tulee automaattisesti saman tyylisiä elementtejä.

Tekoälymainos on täyteen ahdettu

Jämsäläisyrittäjä kertoo jo kyllästyneensä tekoälymainoksiin, joita näkee yhä useammin yritysten somealustoilla.

– Tekoälymainokset voivat olla hyvän näköisiä, mutta itse olen saanut niistä yliannostuksen. Ne näyttävät etupäässä samalta. Mielestäni yrityksen pitäisi tuoda omaa brändiä enemmän esille. Se jää uupumaan.

Ongelmana tekoälyllä tehdyissä mainoksissa on Koskelan mukaan etenkin se, että niihin tulee automaattisesti saman tyylisiä elementtejä. Värimaailma saattaa olla kirjava.

– Ne näyttävät samalta, koska tekoälyllä on selkeästi taipumus käyttää mainoksissa runsaasti pieniä yksityiskohtia. Se suosii amerikkalaista tyyliä, ylisanoja ja ylikorostusta. Mainokset näyttävät kiiltokuvamaisilta ja osin päälle liimatuilta. Itse suosin mieluummin yksinkertaisempaa lopputulosta. Tässäkin mielessä yritys voisi erottautua massasta nostamalla omaa brändiään enemmän esille. Niin se voi olla tunnistettavampi asiakkaille. Toki on paljon kiinni siitäkin, miten hyvin tekoälyä osaa käskyttää.

Koskelan mukaan yrityksen uskottavuus voi olla koetuksella, jos se luottaa tämän tästä tekoälyn tekemiin mainoksiin.

”Emme tiedä, mikä on totta”

Mainostoimistoyrittäjä uskoo, että asiakkaat tunnistavat useimmat tekoälyllä teetetyt mainokset. Eron voi huomata esimerkiksi kuvista.

Yrittäjän mukaan mainosten pitäisi herättää luottamusta kyseiseen yritykseen. Silloin esimerkiksi kuvien pitäisi olla aitoja.

– Se pelko tässä on, että emme enää tiedä, mikä on totta. Tekoälyllä saa hienoja juttuja aikaan, mutta jos mainoksessa on ruoka-annos, asiakkaan pitäisi saada samanlainen ravintolasta. Tekoälymainoksissa annos voi olla yliampuvan houkutteleva, jolloin aitous jää puuttumaan.

Koskela korostaa, että kuvia on aina muokattu erilaisilla ohjelmilla myös ihmisen toimesta. Tekoälyn myötä kuvat ovat muuttuneet hänen mielestään jo liiankin silotelluiksi. Joihinkin tarkoituksiin tekoälyn sopii hänen mielestään varsin hyvin.

– Jos haluaa esimerkiksi tehdä teknisen kaavakuvan, siihen se on oikein oiva työväline. Tekoäly osaa tehdä kuvan kivan näköiseksi ja selkeäksi. Myös kielikäännökset sujuvat tekoälyltä mallikkaasti.

Vaara piilee

Joissain tapauksissa tekoälyn käyttö voi aiheuttaa jopa konkreettisia tekijänoikeudellisia riskejä. Koskela kertoo omista kokemuksistaan, joissa hän on generoinut kuvia tekoälyllä.

– Joskus se on saattanut ehdottaa jotakin olemassa olevaa kuvaa, joka on jo jonkin toisen yrityksen käytössä. Jos menisin julkaisemaan sellaisen, se ei todellakaan olisi hyvä juttu. Minulle on myös ehdotettu iskulauseita, jotka ovat jo käytössä jossain muualla. Ne ovat tekijänoikeuksien alla.

Yrittäjä kehottaakin yrityksiä aina tarkistamaan tekoälyn tuottamat kuvat ja tekstit huolellisesti.

– Ohjakset on pidettävä omissa käsissä. Tekoäly on hyvä työkaveri, mutta sen kanssa täytyy olla vähän varpaillaan ja varovainen.

Koskela ei usko, että mainostoimiston tiettyjä töitä jää hiljalleen pois tekoälyn edelleen kehittyessä ja sen käytön yleistyessä yrityksissä.

– Onneksi minulla on vielä riittänyt töitä. Kaikkia töitäni tekoäly ei vielä korvaa. Niiden tekeminen vaatii erikoistulostimia sekä muun muassa teknistä tietämystä siitä, miten lopputulos toimii ja mikä ei.