YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Uuden YEL-mallin yksityiskohdat perattuna – Yrittäjät listasi hallituksen esityksen plussat ja miinukset
Yrittäjän eläkelain (YEL) muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2028.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkejärjestelmän (YEL) uudistamiseksi. Yksi uudistuksen perusviesteistä on, että yrittäjä saisi jatkossa itse valita, perustaako eläkevakuutuksensa nykyiseen työtulomalliin vai todellisiin, veronalaisiin ansiotuloihin.
– Suomen Yrittäjät on pitänyt valittua lähestymistapaa ja ratkaisumallia järjestelmän kehittämiseen vaikeassa tilanteessa tehtynä kompromissina, joka osaltaan pyrkii huomioimaan yrittäjyyden ja yrittäjien erilaisuuden. Tavoitteet yrittäjän valinnanvapauden lisäämisestä sekä eläkemaksujen kohtuullistamisesta ovat tärkeitä ja hyviä, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin monia jäykkyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka uhkaavat uudistuksen tavoitteita ja tekevät siitä yrittäjille monimutkaisen. Esitys ei myöskään tosiasiallisesti riittävästi lisää yrittäjän päätösvaltaa oman turvansa tasosta.
Hallitus on linjannut aiemmin myös YEL-järjestelmän rahastoinnin ja YEL-järjestelmän hallinnollisten kustannusten alentamiseen tähtäävien toimenpiteiden selvittämisestä.
– Näiden selvitysten ja toimenpiteiden edistäminen on käynnistettävä pikaisesti vielä tämän vaalikauden aikana, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Alla on kuvattu, miten hallituksen esitys nykymuodossaan vaikuttaisi yrittäjiin. Esityksen yksityiskohtia arvioivat seuraavassa Yrittäjien asiantuntijat Atte Rytkönen-Sandberg ja työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
1. Milloin muutokset tulevat voimaan
Hallitus on antanut esityksensä eduskunnalle, ja eduskunta käsittelee asiaa sekä päättää esityksen hyväksymisestä syksyn aikana. Esityksen lopullinen sisältö voi vielä eduskuntakäsittelyn aikana muuttua.
Muutosten on tarkoitus tulla käyttöön 1.4.2028 kuitenkin siten, että yrittäjä voisi valita maksujen määräytymistavan (nykyinen työtulomalli tai ansiotulot) vuoden 2028 alusta.
2. Miten YEL-työtulo ja YEL-maksu jatkossa määräytyisivät?
Hallituksen esityksen mukaan yrittäjä voisi jatkossa valita YEL-työtulonsa perusteeksi joko nykyiseen työtulomalliin perustuvan kokonaisarvion tai yritystoiminnasta tulevat todelliset ansiotulonsa:
Kokonaisarviomalli on eläkelaitoksen tekemä kokonaisarvio, jossa työtulo on nykylain mukaisesti eläkelaitoksen arvion perusteella määritetty. Työtulon on kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta (porrastettu siirtymäaika 30–50 prosenttia 2028–2032). Eläkelaitos tarkistaa vuosittain, että yrittäjän työtulo on vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta (ja tarvittaessa muuttaa yrittäjän työtuloa tämän mukaisesti)
Ansiotulomalli on tulorekisteristä yrittäjälle saatava yritystoiminnan ansiotulo tai viimeksi päättyneessä verotuksessa todettu ansiotulo poislukien ansiotulo-osingot. Työtulon on kuitenkin oltava vähintään vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran (9 423,09 euroa vuodessa vuoden 2026 tasossa). Eläkelaitos tarkistaa vuosittain yrittäjän ansiotulon ja muuttaa yrittäjän työtulon sen mukaiseksi.
Ansiotulomallissa osakeyhtiömuodossa toimivalla yrittäjällä kyse olisi käytännössä yrityksestä maksetusta palkasta. Toiminimiyrittäjällä kyse olisi yrityksen ansiotulona verotettavasta yritystulosta.
Yrittäjän tulisi sitoutua valintaansa työtuloperusteesta (kokonaisarvio tai ansiotulo) kolmeksi vuodeksi. Joka kolmas vuosi yrittäjällä olisi mahdollisuus valita työtuloperuste uudelleen. Työtulo määritetään tässä yhteydessä uudelleen. Lisäksi jos yrittäjä on valinnut ansiomallin, hän voisi vaihtaa ansiomallista kokonaisarviomalliin, jos yrittäjän tilanteessa tapahtunut olennainen muutos. Tällöin eläkelaitos tekee työtulosta uuden arvion yrittäjän olennaisesti muuttunut tilanne huomioiden.
Vakuuttamisvelvollisuus eli se, pitääkö YEL-vakuutus ottaa, arvioitaisiin esityksen mukaan edelleen työpanoksen arvon eli kokonaisarvion perusteella. Jos yrittäjä on vakuuttamisvelvollinen mutta hänen ansionsa ovat vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa vähäisemmät (ja hän valitsee ansiomallin), hänen työtulonsa tulee kuitenkin olla vähintään vakuuttamisvelvollisuuden alarajan eli 9 423,09 euroa vuodessa (vuoden 2026 tasossa) verran.
3. Miten muutos vaikuttaa ja mitä se tarkoittaa?
Esityksen vaikutukset ovat jokaisen yrittäjän kohdalla erilaiset. Jos nykyinen YEL-työtulo on todellisia ansiotuloja suurempi, voi siirtyminen ansiotulomalliin pienentää eläkemaksua. Jos taas nykyinen YEL-työtulo on ansioihin nähden pieni, maksu voisi nousta. Arvioimalla ja vertaamalla nykyistä YEL-työtuloa yritystoiminnan ansiotuloihin voi arvioida, kumpi malli sopisi paremmin.
Samalla on kuitenkin huomattava ja muistettava, että YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeeseen lisäksi yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan. Pienempi YEL-työtulo ja eläkemaksu tarkoittavat samalla myös pienempää eläkekertymää sekä pienempää sosiaaliturvaa, kuten esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahaa.
4. Maksujoustoon helpotuksia
Hallituksen esityksessä esitetään muutoksia myös niin kutsuttuun maksujoustoon (pienennetty työeläkevakuutusmaksu). Joustoa esitetään nostettavaksi 25 prosenttiin ja poistettavaksi molempiin suuntiin jouston (pienennetty työeläkevakuutusmaksu ja lisätyöeläkevakuutusmaksu) estäviä kriteerejä, jotta siihen tulee yrittäjillä laajemmin mahdollisuus.
Jatkossa maksua voisi pienentää tilapäisesti 10–25 prosenttia ilmoittamalla siitä kirjallisesti eläkeyhtiölle. Maksu ei kuitenkaan voisi laskea YEL-alarajan ja vähimmäismaksun alapuolelle.
Jouston voisi saada käyttöönsä ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta, ja se jatkuisi kuluvan kalenterivuoden loppuun. Joustoa ei voisi saada takautuvasti. Alaspäin joustoa voisi käyttää enintään kolmena vuonna seitsemän vuoden aikana.
5. Aloittavan yrittäjän alennus poistuu
Nykyisin voimassa oleva aloittavan yrittäjän alennus esitetään poistettavaksi. Tämän sijasta jatkossa aloittavillakin yrittäjillä olisi mahdollisuus kehitettyyn maksujoustoon.
Jo myönnetyn aloittavan yrittäjän alennuksen voisi kuitenkin halutessaan pitää voimassa. Jos yrittäjä saa aloittavan yrittäjän alennusta, hän ei voisi lisäksi saada uudistuksessa ehdotettua maksujoustoa (nykysäännösten mukainen menettely).
Yrittäjät listasi uudistuksen plussat ja miinukset
Suomen Yrittäjien Atte Rytkönen-Sandberg ja Harri Hellstén listasivat hallituksen YEL-esityksen plussat ja miinukset.
ESITYKSESSÄ POSITIIVISTA:
1. Periaate valinnanvapauden lisäämisestä on askel oikeaan suuntaan. Valittu lähestymistapa ja ratkaisumalli järjestelmän kehittämiseen on vaikeassa tilanteessa tehty kompromissi, joka osaltaan pyrkii huomioimaan yrittäjyyden ja yrittäjien erilaisuuden.
2. Ansiotulojen vakuuttamisen perusteena ei käytetä osinkotuloja (pois lukien työpanososingot). Osinko on pääoman tuottoa ja on keskeistä, että eläke- ja osinkoverojärjestelmää ei linkitetä toisiinsa.
3. Positiivista on, että esityksen jatkovalmistelussa ansiotulojen vakuuttamisen osalta on pyritty löytämään ratkaisu, jolla työtulo perustuisi mahdollisimman reaaliaikaiseen tietoon. Osakeyhtiömuodossa toimivien yrittäjien osalta tämä tarkoittaa, että tiedot tulevat tulorekisteristä ja vakuuttamisen perusteena käytetään (työtulon vahvistamisen hetkellä) 12 edellisen kuukauden tuloja.
4. Uudistus mahdollistaa osakeyhtiömuodossa toimiville yrittäjille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan eläke- ja sosiaaliturvansa sekä eläkemaksujensa tasoon, jos he valitsevat vakuuttamisen ansiotuloihin perustuen.
5. YEL-vakuutusmaksun joustoa alaspäin (pienennetty työeläkevakuutusmaksu) nostetaan 25 prosenttiin ja poistetaan jouston estäviä kriteerejä, jotta siihen tulee yrittäjillä laajemmin mahdollisuus. Tämä osaltaan lisää yrittäjän mahdollisuuksia joustavoittaa eläkemaksujaan. Jatkovalmistelussa esitystä tulisi kuitenkin muuttaa vielä siten, että jouston voisi saada käyttöön takautuvasti, kuten nykyisin.
6. Pakollisen vakuuttamisen alaraja pysyy nykyisellään, eikä sitä lasketa ja näin vaikeuteta esimerkiksi sivutoimista yrittäjyyttä. Toisaalta pakollisen vakuuttamisen alarajaa ei myöskään nosteta, toisin kuin SY on esittänyt.
ESITYKSEN HAASTEET:
1.Esitykseen sisältyy monia jäykkyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka uhkaavat uudistuksen tavoitteita ja tekevät siitä yrittäjille monimutkaisen soveltaa käytännössä.
2. Esitys ei tosiasiallisesti riittävästi lisää yrittäjän päätösvaltaa oman turvansa tasosta. Lisäksi nyt esitetyssä mallissa, jotta sen tavoitteet voitaisiin saavuttaa, muutosten hakemisen työtulon osalta tulisi olla nyt esityksessä esitettyä joustavampaa.
3. Uudistus asettaa osaltaan eri yhtiömuodoissa toimivat yrittäjät osaltaan keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan.
4. Toiminimiyrittäjien osalta haasteena on se, että ansiotulojen vakuuttamisessa vakuuttaminen perustuu myös hallituksen esityksessä viimeisimpään vahvistettuun verotukseen, joka tarkoittaa, että työtulo määräytyy jopa kaksi vuotta vanhojen tulojen perusteella.
– Toiminimiyrittäjät eivät voi maksaa itselleen palkkaa. Käytännössä tämän ajantasaisempaa tietoa toiminimiyrittäjien tuloista ei ole olemassa missään rekisterissä, eikä sellaista tietoa, joka esimerkiksi tulorekisteriin voitaisiin viedä, ole olemassa.
– Toiminimiyrittäjien osalta haasteena on myös se, että koko yritystoiminnan tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona ja erityisesti työllistävä toiminimiyrittäjä tätä kautta voi joutua maksamaan eläkemaksua myös muiden kuin oman työpanoksensa tuottamasta arvosta.
5. Työtulomallin (kokonaisarvio) osalta on positiivista, että esityksen mukaan työtuloperusteen valitsemiseksi eläkelaitoksen on annettava yrittäjälle tieto työtulon kokonaisarviosta perusteluineen ja varattava yrittäjälle mahdollisuus antaa eläkelaitokselle lisätietoja kokonaisarvioon vaikuttavista seikoista. Tämä ei kuitenkaan ole riittävää.
– Esitystä tulisi täsmentää niin, että eläkeyhtiön on työtuloa vahvistaessaan kerrottava selkeästi, mihin työtuloa koskeva kokonaisarvio perustuu ja yrittäjällä on oltava todellinen mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen antamallaan lisätiedolla.
– Laissa tulisi myös selkeämmin kuvata, miten työpanoksen arvo käytännössä arvioidaan. On keskeistä, että uudistuksella puututaan kohtuuttomaksi koetun työtulolaskurin käyttöön.
6. Aloittavan yrittäjän alennus poistuu. Tämä osaltaan vaikeuttaa aloittavien yrittäjien tilannetta. Jo myönnetyn aloittavan yrittäjän alennuksen voi kuitenkin pitää voimassa, jos yrittäjä näin haluaa.
7. Esityksen käyttäytymisvaikutukset voivat olla arvaamattomat. Vaikutuksia voidaan todellisuudessa arvioida vasta, kun uudistus astuu voimaan ja vaikutukset nähdään käytännössä.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Toimitus
toimitus@yrittajat.fi
