Konkurssiaaltoa ei tullut, vaikka määrät kasvavat: “Ei huomioitu lakimuutosten vaikutuksia”

Tilastokeskus kertoo tuoreessa katsauksessaan, että tammi–marraskuussa vireille laitettujen konkurssien määrä oli 10,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla aikavälillä.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei ole yllättynyt.

– Itse asiassa tämä noin 11 prosenttia ei ole paljon. Lukumääräksi muutettuna se tarkoittaa 222 konkurssia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen aikasarjasta on nähtävissä, ettei muutos ole dramaattinen.

Kuismanen pitää parempana vertailukohtana vuotta 2019, joka oli niin sanottu ”normaalivuosi” ennen koronapandemian alkamista.

– Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen, koska silloin oli koronan takia paljon poikkeuksellista lainsäädäntöä voimassa. Näimme tammi-marraskuussa vähän enemmän konkursseja kuin vuonna 2020. Se on luontevaa, koska silloin lakihelpotukset olivat voimassa. Kuten Tilastokeskus itse huomauttaa, uusissa tilastoissa ei ole huomioitu näiden lakimuutosten vaikutuksia.

“Tilastokeskuksen aikasarjasta on nähtävissä, ettei muutos ole dramaattinen.”

Mika Kuismanen

Konkurssiin hakemista rajoitettiin lakimuutoksella vuoden 2020 toukokuun alun ja vuoden 2021 tammikuun lopun välisenä aikana. Vielä sen jälkeen oli voimassa lakimuutos, joka esti velkojia hakemasta yritystä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi. Tämä lakimuutos poistui käytöstä kuluvan vuoden syyskuun lopussa.

Vireille laitettu konkurssi ei ole välttämättä lopullinen

Vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna konkurssien määrä väheni 7,8 prosenttia. Kuismanen ennakoi, että tänä ensi konkurssien määrä kasvaa hieman nykyisestä.

– Konkurssien määrä tulee lisääntymään tulevina kuukausina, koska osa vaikeuksissa olleista yrityksistä pääsi vuoden 2020 tilanteesta yli erilaisilla helpotuksilla. Kaikilla liiketoiminta ei ole enää lähtenyt sen jälkeen toivotulla tavalla käyntiin.

Tilastokeskuksen mukaan vireille laitettujen konkurssien määrä väheni tammi-marraskuussa ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla, jolla konkursseja oli kolme prosenttia vähemmän. Muilla toimialoilla vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi. Suhteellisesti konkurssien määrä kasvoi eniten maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla (49,2 prosenttia) sekä kuljetus- ja varastointitoimialalla (26,3 prosenttia).

Vireille laitetuilla konkursseilla viitataan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuihin yrityksiin. Tilastokeskus huomauttaa, että konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan lopullista konkurssia. Konkurssi on mutkikas oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.