Konkurssin tehnyt Panu Kekäle kärvistelee ulosoton kovien kulujen kanssa – Palkka riittää juuri ja juuri vuokraan: ”Välillä on pitänyt pyytää vanhemmilta apua” 

Pitkään matkailualalla työskennellyt Panu Kekäle osti vuonna 2014 kahvilan Hämeenlinnasta. Yrittäjyys jäi lyhyeksi, sillä kahvila oli pakko sulkea seuraavana vuonna. Samoihin aikoihin lähistöllä avautui uusi kauppakeskus, joka veti ihmisiä pois kaupungin keskustasta. Kekäleen yrityksen kassa alkoi huveta.

Lupaavasta yrityksestä jäivät jäljelle uupumus ja noin 50 000 euron velka.

– Tietyssä mielessä otan konkurssin opettavaisena kokemuksena. Monta kertaa olen miettinyt, että tietyt asiat olisi pitänyt tehdä toisin, mutta enpä olisi osannut. Ehkä en ollut vain kypsässä iässä. Puuttui elämänkokemusta, mutta mukana oli kyllä paskaa tuuriakin, Kekäle kertoo.

Yrityksen konkurssin jälkeen Kekäle mietti jonkin aikaa, mitä haluaa tehdä seuraavaksi.

– Kysyin puolisolta, mitä mieltä hän olisi siitä, että kouluttaudun täysin uudelle alalle. Hän piti sitä oikeana ratkaisuna.

Sattuma ohjasi oikealle alalle

Kekäle oli ollut pitkään kiinnostunut viherrakentamisesta ja etenkin vihersuunnittelusta. Vaimon kannustamana hän päätyi opiskelemaan maisemasuunnittelua Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla. Opiskelujen rahallisena tukena oli vain työttömyysetuus, jonka turvin voi opiskella enintään kahden vuoden ajan. Kekäleen piti siis opiskella neljän vuoden tutkinto tuplanopeudella. Hän kertoi opiskeluistaan aikanaan Kelan verkkomediassa.

Valmistumisen jälkeen Kekäleen ensimmäiset työllistymiset olivat kiven alla. Hän muistelee lähettäneensä 40 hakemusta saadakseen ensimmäisen työharjoittelupaikan.

– En olisi löytänyt tätä alaa ilman konkurssia. Siinä mielessä olen hirveän tyytyväinen. Sattuma ohjasi.

Lepaalta valmistumisen jälkeen Kekäleen ensimmäiset työllistymiset olivat kiven alla. Hän muistelee lähettäneensä 40 hakemusta saadakseen ensimmäisen työharjoittelupaikan.

– Olin viisikymppinen. Oli todella vaikea saada töitä. Työnantajien odotusarvo näytti olevan sellainen, että pitäisi olla 20-30 -vuotias 20 vuoden työkokemuksella. Toisaalta osaltaan ongelma oli myös hakijan puolella, sillä havittelin ehkä liian korkealentoisia keskijohdon työpaikkoja.

Kun Kekäle hyväksyi, että alalla täytyy edetä askel kerrallaan, töitä alkoi löytyä. Ensimmäisessä kesätyössään hän joutui opettelemaan fyysisen työn, joka oli varsin uutta toimistotyöhön tottuneelle.

– Laihduin sinä kesänä kymmenen kiloa. Se oli kova koulu.

Kekäleen työpaikat ovat vaihtuneet viime vuosina tiuhaan. Tällä hetkellä hän toimii kuopiolaisen SRH Rakennus Oy:n palveluksessa työnjohtajana kahden kuukauden määräaikaisella työsopimuksella. Edellisessä työpaikassaan hän viihtyi kahden ja puolen vuoden ajan.

– Sieltä piti lähteä, koska laitoin itseni ja terveyteni kaiken edelle. Firmassa oli liikaa työpahoinvointia. Kärsin ilmapiiristä ja reilun vuoden takainen burnout meinasi uusiutua. Yrittäjyyden jälkeen olin käynyt pohjalla, enkä halua kokea sitä uudestaan.

Näin paljon käteen jää ulosoton jälkeen

Konkurssista jääneet velat ovat edelleen osa Kekäleen arkea. Hänellä oli 32 000 euron yrityslaina, jossa oli henkilötakaajana. Kyseistä lainaa hän on lyhentänyt 600 euroa kuukaudessa. Laina on maksettu nykyisen suunnitelman mukaan ensi vuoden joulukuussa.

Tämän lisäksi Kekäleeltä meni konkurssin jälkimainingeissa 30 000 euroa ulosottoon. Tätä summaa hän ei kyennyt lyhentämään opiskeluaikana, mutta seitsemän prosentin korko juoksi silti. Velkapääoma ei ole vielä juurikaan lyhentynyt.

Palkasta aletaan ulosmitata euroja suojaosuuden täytyttyä. Kekäleen kohdalla suojaosuus on 23,20 euroa päivässä. Sen jälkeen vähintään kolmannes nettopalkasta menee ulosottoon, joiltakin kuukausilta jopa 50 prosenttia, jos palkkaa on kertynyt kyseiseltä kuukaudelta enemmän. Ulosmittauksen osuus nousee progressiivisesti.

– Jos palkkani on ollut bruttona 4000 euroa, saan verojen ja ulosoton jälkeen käteen noin 1800 euroa. On ollut sellaisia kuukausia, jolloin olen joutunut pyytämään apua vanhemmiltani. Joskus vuokranmaksun jälkeen ei ole ollut enää rahaa toisen lainan lyhentämiseen. Nettotuloista maksan 600 euroa yrityslainan lyhennystä ja 880 euroa vuokraa. Loput ovat ruhtinaallista käyttörahaa.

”Joskus vuokranmaksun jälkeen ei ole ollut enää rahaa toisen lainan lyhentämiseen.”

Panu Kekäle

Tällä hetkellä näyttää siltä, että nyt 53-vuotias Kekäle on maksanut velkansa 68-vuotiaana. Hän olisi päässyt konkurssin jälkeen velkajärjestelyyn, mutta ei halunnut siihen periaatteellisista syistä. Kun aikaa oli kulunut, mieli muuttui.

– Edellinen työni oli niin rasittavaa, ettei energiaa riittänyt tekemään velkajärjestelyhakemusta, vaikka sain siihen suullisen puollon velkaneuvonnasta. Prosessiin pitää kerätä jos jonkinlaista paperia. Voimavarat eivät riittäneet, koska sitouduin työhöni sataprosenttisesti.

Maksuhäiriömerkintä rasittaa

Konkurssista jäänyt maksuhäiriömerkintä olisi Kekäleen mukaan erityisen haitallinen, jos hän asuisi yksin. Nyt tarvittavia sopimuksia voi laittaa vaimon nimiin. 

– Muun muassa puhelinliittymäni on puolisoni nimissä, samoin vuokra-asunto. Omistusasuntoa emme voi harkita, koska vaimoni ei saisi riittävän isoa lainaa.

Kaikesta huolimatta Kekäle on useaan otteeseen pohtinut palaamista yrittäjäksi.

– Osakeyhtiö olisi minulle ainoa vaihtoehto. Silloinkin jonkun muun pitäisi hallinnoida yritystä.

Suomen Yrittäjät on ajanut yrittäjän uuden alun helpottamista. Kekäleen mukaan oleellista olisi saada velkojen korko- ja velanperintäkulut parempaan hallintaan.

– Nykyisellään ne näyttelevät liian suurta osuutta. Uskon, että suurin osa yrittäjistä olisi valmis maksamaan velkansa pois. Velka saattaa kuitenkin moninkertaistua näiden kulujen takia. Se ei lisää motivaatiota velan maksamiseen.

Kekäle lakkautti y-tunnuksensa vasta viime kesänä. Ulosottoviranomainen piti sitä ongelmana, vaikka yrityksellä ei ole toimintaa.

– Viranomaisen mukaan se voisi aiheuttaa minulle ongelmia esimerkiksi asioinnissa TE-toimiston kanssa. Tätä on vaikea ymmärtää.

Näin ex-yrittäjän tilannetta on parannettu

Kuluvalla hallituskaudella on tehty lainsäädäntömuutoksia, jotka parantavat henkilön mahdollisuuksia työllistää itsensä uudelleen yrittäjänä konkurssin jälkeen. Entisellä yrittäjällä on aikaisempaa helpompi ja nopeampi mahdollisuus päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja päästä kohtuullisessa ajassa (pääsääntöisesti kolmessa vuodessa) vapaaksi aikaisemman yritystoiminnan veloista.

Perintälakia on muutettu siten, ettei maksuvaikeuksissa olevilta yrityksiltä ja yrittäjiltä voida enää periä kohtuuttomia perintäkuluja.

Joulukuusta lähtien maksuhäiriömerkinnästä pääsee eroon nopeammin, jos pystyy maksamaan velkansa pois. Harva kuitenkaan kykenee tähän.

– Jatkossa lähes kaikki yksityiset elinkeinonharjoittajat (toiminimiyrittäjät) voivat päästä elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn ja jatkaa yritystoimintaansa. Aiemmin tämä oli tiukkojen kriteerien vuoksi mahdollista vain harvoille. Myös saneeraukseen pääsyä on helpotettu, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Perintälakia on muutettu siten, ettei maksuvaikeuksissa olevilta yrityksiltä ja yrittäjiltä voida enää periä kohtuuttomia perintäkuluja.

Toivonen huomauttaa, että tehtävää on edelleen paljon ex-yrittäjän aseman parantamiseksi.

– Maksuehtolakityöryhmän esitys tulee viedä tällä hallituskaudella eduskuntaan. Neljännes konkursseista on seurausta siitä, ettei yritys saa omia myyntisaataviaan ajallaan. Valvova viranomainen estäisi tilanteet, joissa pienyrittäjiä vaadittaisiin suostumaan pitkiin maksuehtoihin tahtomattaan, Toivonen sanoo.

Hallitus linjasi kevään 2021 budjettiriihessään, että se selvittää yrittämisen peruspalvelujen saamista maksuhäiriömerkinnöistä huolimatta. Tätä ei ole vielä tehty.