Kuva: Pixhill
1.9.2022 klo 13:12
Uutinen

Kuluttajansuojalain suunniteltu muutos hermostuttaa yrittäjiä, mutta onneksi osittain turhaan – SY:n asiantuntija: Parantamisen varaakin on 

Hallitus on esittänyt lisättäväksi kuluttajansuojalakiin luvun, joka selkeyttäisi kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan oikeuksia ja velvollisuuksia henkilöön kohdistuvien palveluiden virhe- ja viivästystilanteissa. Niihin on tähän asti sovellettu osittain kuluttajasuojalain rakentamista ja esineiden korjausta koskevia säännöksiä.  

Kuluttajansuojalakiin on suunnitteilla uusi luku 9a henkilöön kohdistuvista palveluista. Esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä, joka voi tehdä esitykseen vielä muutoksia. Jos laki etenee, sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. 

Uuden luvun soveltamisalaan kuuluisivat terveys- ja sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, ulkonäköön kohdistuvat palvelut, liikunta- ja muut hyvinvointipalvelut, elämyspalvelut ja vapaa-ajan kurssit, juhla- ja ravintolapalvelut sekä taksiliikenteen palvelut. 

Tarkoituksena on selkeyttää kuluttajan- ja elinkeinonharjoittajan oikeuksia ja velvollisuuksia henkilöön kohdistuvien palveluiden virhe- ja viivästystilanteissa. Lakimuutoksien tavoitteena on myös parantaa kuluttajan suojaa palveluissa. Uudistuksella osaltaan toteutetaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, jonka mukaan kuluttajansuojaa ajantasaistetaan palveluiden osalta. 

Uuden luvun lisääminen on aiheuttanut huolta yrittäjissä. Esimerkiksi hiusalan yrittäjät ovat ilmaisseet huolensa kuluttajien laajemmista oikeuksista valittaa ja vaatia korvauksia palveluista. Yksi huoli kumpuaa siitä, että yrittäjä ei saisi enää korjata tekemäänsä virhettä.  

Lakiesitys ei kuitenkaan ole aivan näin suoraviivainen ja esityksessä on hyviäkin puolia elinkeinonharjoittajien eduksi. Suomen Yrittäjät on ollut vaikuttamassa lakiin alusta asti. Suomen yrittäjiä on kuultu ja kuullaan myös lakimuutoksien eduskuntakäsittelyssä. Lue Yrittäjien lausunto täältä.

Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila kertoo, mitä lakiesitys sisältää, mikä muuttuisi ja miten Suomen Yrittäjät asiaan pyrkii vaikuttamaan.  

Mitä nykyinen laki sanoo henkilöön kohdistuvista palveluista?

Nykyinen kuluttajansuojalaki ei sisällä omia säännöksiä henkilöön kohdistuvien palveluiden virhe- ja viivästystilanteista. Henkilöön kohdistuviin palveluihin on tähän asti sovellettu osittain kuluttajasuojalain rakentamista ja esineiden korjausta koskevia säännöksiä.  

Uudessa luvussa pystytään huomioimaan näiden palveluiden erityispiireet. Lisäksi nimenomaisten säännösten tuominen lakiin lisää oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta niin kuluttajien kuin elinkeinonharjoittajienkin eduksi. 

Yrittäjien vaikuttamisen tavoitteena on se, että uusi luku on tasapuolinen sekä kuluttajan- että elinkeinonharjoittajien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Yrittäjät on esityksen eduskuntavaiheessa kiinnittänyt huomiota erityisesti ehdotetun viivästyksen hinnanalennussäännöksen ongelmallisuuteen sekä vaatinut, että elinkeinonharjoittajan oikaisuoikeutta kaventava kuluttajan laajempi kieltäytymisoikeus rajataan välttämättömään. 

Mitä säännökset sisältävät? 

Luvusta löytyy säännökset elinkeinonharjoittajan suorituksesta henkilöön kohdistuvissa palveluissa, seuraamuksista tällaisen palvelun viivästyessä tai ollessa virheellinen sekä kuluttajan velvollisuuksista ja sopimusrikkomuksen seuraamuksista. 

– Kuluttajalla on tähänkin asti ollut mahdollista reklamoida ja saada hyvitystä virheellisestä palvelusta, mutta uutena asiana esitys sisältää ehdotuksen, jonka mukaan kuluttajalla olisi oikeus saada hinnanalennusta, jos palvelu viivästyy ja viivästys on olennainen, Katila sanoo.  

Kynnys hinnanalennukseen viivästyksen perusteella olisi korkealla ja vastaisi sopimuksen purkukynnystä. Hallituksen esityksen perusteluissa selvennetään, ettei säännös sovellu monilla palvelualoilla tapahtuviin tavanomaisiin vähäisiin viivästyksiin.  

– Yrittäjät on kuitenkin katsonut, että säännös pitäisi poistaa esityksestä, koska olennaisen viivästyksen määrittely sekä sitä koskevan hinnanalennuksen suuruuden määrittely olisi käytännön tilanteissa hyvin haastavaa, Katila kertoo.  

Oikeus virheen korjaamiseen säilyy

Keskustelua on aiheuttanut myös säännös, jonka mukaan tilaaja saisi kieltäytyä toimeksisaajan suorittamasta virheen oikaisusta, jos kieltäytymiseen on perusteltu syy. Perusteluissa on selvennetty, että sellaiset palvelut, jotka kohdistuvat henkilön kehoon, kuten terveys- ja sosiaalipalvelut sekä ulkonäköön kohdistuvat palvelut, koetaan yleensä hyvin henkilökohtaisiksi ja niiden suorittaminen edellyttää erityistä luottamusta tilaajan ja toimeksisaajan välillä.  

Perusteluiden mukaan perusteltuna syynä kieltäytyä virheen oikaisemisesta voidaan pitää esimerkiksi sitä, että palvelu on suoritettu niin taitamattomasti, että tilaajalla on aihetta epäillä toimeksisaajan ammatillisten tai muiden edellytysten palvelun suorittamiseen olevan puutteelliset.  

– On syytä huomata, että kuluttajan kieltäytymisoikeus olisi poikkeus lähtökohdasta, jonka mukaan toimeksisaajalla on virhetilanteessa oikeus virheen oikaisemiseen. Jos perusteltua syytä ei ole, kuluttajalla ei ole kieltäytymisoikeutta. Kuluttajalla ei myöskään yleensä ole perusteltua syytä kieltäytyä siitä, että virheen oikaisisi joku muu toimeksisaajan palveluksessa oleva, kuin virheen tehnyt henkilö. Säännöksen taustalla on ajatus siitä, että kehoon kohdistuvien suoritusten osalta tarvitaan usein suurempi luottamussuhde, kuin tavaroiden virheiden oikaisun suhteen.  

Yrittäjät on painottanut, että elinkeinonharjoittajan oikaisuoikeus on tärkeä, sillä sen avulla voidaan rajoittaa virheestä koituvia kustannuksia. Yrittäjät on tämän vuoksi vaatinut, että mahdolliset soveltamistilanteet pitäisi kuvata tarkemmin, jotta voidaan estää säännöksen hyväksikäyttö.  

Peruutuksesta aiheutuvien kulujen tulee jakaantua tasapuolisesti 

Esityksessä ehdotetaan uutta säännöstä vakiokorvauksesta, joka tunnetaan myös peruutuskorvauksena.  Yrittäjä voi määritellä ehtoihinsa, että liian myöhään tehdystä peruutuksesta peritään peruutusmaksu. Tätä koskeva ehdotettu säännös muuttaisi nykyistä tulkintakäytäntöä, sillä kuluttaja ei olisi ylivoimaisesta esteestä johtuvan peruutuksen vuoksi lainkaan velvollinen maksamaan peruutusmaksua, kun nykyisin näissä tilanteissa peruutusmaksua on voitu kohtuullistaa. Kyse voi olla tilanteessa, jossa kuluttaja on sairastunut eikä pääse varaamalleen ajalle. 

– Kuluttajalla tulisi olla näyttövelvollisuus pakottavan esteen olemassaolosta. Tilaajan peruuttaessa sopimuksen esimerkiksi sairastumisen vuoksi hänen tulisi korvausvastuusta vapautuakseen esittää selvitys peruutuksen syystä, jos toimeksisaaja sellaista edellyttäisi. Tällainen selvitys voi olla esimerkiksi lääkärintodistus.  

Yrittäjät on vaatinut, että esitystä muutetaan niin, että ylivoimaisen esteen vuoksi tehdyn peruutuksen johdosta aiheutuvat vahingot jakautuvat tasapuolisesti kuluttajan- ja elinkeinonharjoittajan kesken. 

Elina Hakola