HS: Tällainen on hallituksen YEL-ratkaisu – Yrittäjien Salminen: ”Korjaa pienituloisten ongelmaa, eri yritysmuotojen tasa-arvoinen kohtelu kysymysmerkki”

Hallitus on löytänyt sovun yrittäjän eläkelain (YEL) uudistamisesta, kertoo Helsingin Sanomat. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo puolestaan Kauppalehdelle, että sopu on alustava, ja ”kaikki on kuitenkin vielä kiinni tiistaina alkavan hallituksen kehysriihen muusta kokonaisuudesta”.

Helsingin Sanomien lähteiden mukaan vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voi valita, määrittyykö hänen YEL-maksunsa todellisten ansiotulojen vai laskennallisen työtulon perusteella.

Tällä hetkellä YEL-maksu perustuu eläkelaitoksen määrittämään laskennalliseen työtuloon.

Jos yrittäjä valitsee jatkossakin ns. työtulomallin, niin laskennallisen työtulon on jatkossa oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän todellisista ansiotuloista. Tämän HS arvioi nostavan suurituloisten yrittäjien YEL-maksuja. Todellisten ansiotulojen malli taas laskee pienituloisimpien yrittäjien eläkemaksuja.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen kommentoi HS:n tietoja tuoreeltaan.

– Tämä malli selkeästi korjaa pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen ongelmaa.

– Suomen Yrittäjät on kantanut huolta myös keskituloisten yrittäjien maksurasitteesta ja eri yritysmuotojen tasa-arvoisesta kohtelusta. Niiltä osin malli jättää kysymysmerkkejä, Salminen jatkaa.

– Kriittisen tärkeää on se, etteivät osingot ole mukana YEL-perusteena. Kiitos, että meitä on kuultu.

HS kirjoittaa myös vaikutusarviosta, jonka perusteella noin 70 prosentin YEL-maksu pysyisi ennallaan tai laskisi ja 30 prosentin nousisi.

Alarajaa ei lasketa

YEL-vakuuttamisen alarajaa ei HS:n mukaan oltaisi muuttamassa, vaan se pysyisi laskennallisen työtulon 9 400 eurossa. Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää tätä hyvänä.

– Alarajan laskeminen, kuten mm. Myry on esittänyt, olisi vähentänyt pienen yrittäjätyön taloudellista mielekkyyttä ja siirtänyt sitä harmaan talouden piiriin. 

– On huolehdittava, että jatkossa korjataan työtulon määrittämisen ongelmia, lakiin perustumattoman työtulolaskurin valuvikoja ja eläkeyhtiöiden käytäntöjä, jotka ovat keskeinen tekijä yrittäjien tyytymättömyyteen sekä epäluottamukseen YEL-järjestelmää kohtaan.

HS:n mukaan aloittavan yrittäjän YEL-alennusta oltaisiin poistamassa. Tällä hetkellä alennus on 22 prosenttia neljän ensimmäisen vuoden maksuista ensimmäistä kertaa otettavalle YEL-vakuutukselle.

Pentikäinen pitää huonona aloittavan yrittäjän alennuksen poistumista.

– Aloittava yrittäjä tosin välttää ylisuuret eläkemaksut todellisten tulojen mallin myötä. Jos ei ole varaa maksaa palkkaa, ei tarvitse maksaa myöskään eläkemaksua.  

– Nykyisin aloittava yrittäjä on saanut kuitenkin alhaisemmalla maksulla isomman eläkekertymän. Jatkossa tämä esimerkiksi maatalousyrittäjien eläkejärjestelmään olennaisesti kuuluva ominaisuus ei ole aloittavalla yrittäjällä, Pentikäinen jatkaa. 

HS:n mukaan maksujen YEL-järjestelmän niin sanottua joustomallia kehitetään. Yrittäjä voi HS:n mukaan määräajaksi päättää maksaa pienempää YEL-maksua, mutta samalla kertyy vähemmän eläkettä.

Hallitus päättää lopullisesti YEL-uudistuksesta kehysriihessä 21.–22. huhtikuuta.