Yrittäjät: Soterin tilapäinen sääntely vakinaistettava ja rekisteröintiin kaksi kaistaa

Vuoden 2024 alussa käyttöön otetun Soteri-rekisterin ongelmat ovat puhuttaneet alusta alkaen. Rekisteröinnin ruuhkautuminen ja pitkät käsittelyajat ovat estäneet erityisesti pk‑yritysten ja yksinyrittäjien toiminnan aloittamista ja kehittämistä.

Tilannetta helpottamaan astui helmikuussa 2025 voimaan tilapäinen lakimuutos, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon itsenäisten ammatinharjoittajien toiminnan aloittamisen heti Soteri-rekisteröinnin hakemuksen jättämisen jälkeen. Väliaikaisen lakimuutoksen voimassaolo on päättymässä tämän vuoden lopussa.

Mahdollisuus aloittaa toiminta heti rekisteröintihakemuksen jättämisen jälkeen on Suomen Yrittäjien mukaan ollut monelle yrittäjälle välttämätön. Yrittäjät vaatiikin tilapäisen sääntelyn vakinaistamista.

– Väliaikainen muutos on ollut tarpeen, silti jonoja syntyy edelleen, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala sanoo.

– Yrittäjä ei voi odottaa kuukausia lupaa tehdäkseen työtään. Rekisteröinnin on toimittava, jotta palveluja voidaan tuottaa silloin, kun niitä tarvitaan.

Tilapäisen lakimuutoksen vakinaistaminen on yksi asioista, joita Yrittäjät esittää lausunnossaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain kehittämistarpeiden arviomuistiosta.

Kevyemmin ja halvemmalla

Soteri-rekisteröintiä on Yrittäjien mukaan myös kevennettävä. Yrittäjät ehdottaakin, että rekisteröintiin luodaan kaksi käsittelykaistaa: yksi ensimmäistä kertaa hakemusta jättäville uusille toimijoille ja toinen jo aikaisemmin toimintaa harjoittaneille.

– Näin ohjeet, tuki ja lupaviranomaisen suorittama sisällöllinen tarkastelu ehtojen täyttymisestä voidaan kohdentaa tehokkaammin uusille toimijoille. Jo kertaalleen rekisteröidyille toimijoille tulisi riittää pelkkä ilmoitus samasta palvelusta heidän aloittaessaan toimintaa uudessa, jo rekisteröidyssä toimipisteessä, Yrittäjien Katja Rajala sanoo.

– Käsittelyajoille on myös asetettava selkeä enimmäisaika, ja siitä on annettava palvelulupaus.

Valtaosa sote‑alan yrityksistä on pieniä toimijoita.

– Heille rekisteröinnin viivästyminen, raskaat menettelyt ja korkeat maksut näkyvät suoraan arjessa. Valvonta on tärkeää, mutta se on mitoitettava oikein. Se ei saa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista kuormaa, joka pahimmillaan estää työnteon, Rajala jatkaa.

Hänen mukaansa lupa- ja rekisteröintimaksuja on kohtuullistettava.

– Maksut muodostavat pk‑yrityksille merkittävän kustannuserän. Maksuja on kohtuullistettava erityisesti matalariskisissä ja vähäisissä muutostilanteissa, eikä viranomaisviiveistä saa aiheutua lisälaskua yrityksille.

– Valvonnan tavoitteet ovat oikeita, mutta keinot eivät saa olla kohtuuttomia. Rekisteröinti‑ ja valvontamaksuja sekä velvoitteita on arvioitava yritysten koon ja toiminnan riskitason mukaan. Sujuva järjestelmä hyödyttää sekä yrittäjiä että asiakkaita.

Yrittäjien mukaan valvontaresursseja ei pidä sitoa hallinnollisesti raskaisiin mutta matalariskisiin kohteisiin.

– Viranomaisvalvonnan on tuettava tukea yrityksiä lain noudattamisessa, ei muodostua toiminnan esteeksi, Rajala sanoo.

Yrittäjät korostaa, että omavalvonta‑ ja varautumisvelvoitteiden on oltava oikeasuhtaisia ja riskiperusteisia.

– Mikro‑ ja pk‑yrityksiä ei tule kuormittaa vaatimuksilla, jotka ylittävät niiden resurssit.