Kuntabarometri: Ruokolahdella paras yrittää, Lappeenranta omassa sarjassaan neljäs

Eteläkarjalaiset yrittäjät antavat kotikunnilleen kokonaisarvosanaksi 3,14 asteikolla 1-5. Lukema on täsmälleen koko maan keskiarvossa. Maakunnan kärkikunnaksi nousee Ruokolahti komealla arvosanalla 4,07. Tulokset käyvät ilmi Suomen Yrittäjien kuntabarometrista 2026, johon vastasi koko Suomesta lähes 12 000 yrittäjää. Etelä-Karjalasta vastauksia kertyi 303.

Taloustutkimus toteutti kyselyn Yrittäjien toimeksiannosta 11.2.-16.3.2026. Kuntabarometri tehdään joka toinen vuosi. Tämänkertaiseen kyselyyn saatiin ennätysmäärä vastauksia myös Etelä-Karjalasta.

Ruokolahti vakuuttaa kaikilla osa-alueilla

Ruokolahtelaiset yrittäjät arvioivat oman kuntansa toiminnan poikkeuksellisen hyväksi. Kokonaisarvosana 4,07 on selvästi maakunnan paras ja kuuluu koko Suomen kärkilukemiin. Ruokolahti ottaa kärkisijan kaikilla kuntabarometrin pääosa-alueilla. Vahvimmin Ruokolahdella nousevat esiin päätöksenteon yrityslähtöisyys (4,53), viranhaltijoiden arvostus yrittäjyyttä kohtaan (4,50) ja kunnan päätöksenteon avoimuus yrityksille (4,44).

– Tulos on todella hieno, ja se on ennen kaikkea arjen pitkäjänteisen työn tulosta. Meillä asioita tehdään yhdessä – yritysten, asukkaiden ja päättäjien kanssa – hyvässä yhteispelissä. Kyse ei ole mistään yksittäisestä tempusta tai poikkeuksellisesta toimenpiteestä, vaan tavasta toimia: kun yhteistyö on jatkuvaa ja perustuu keskinäiseen luottamukseen ja arvostukseen, arki sujuu ja töihin on kiva tulla, toteaa Ruokolahden kunnanjohtaja Jukka-Pekka Bergman.

– Ruokolahden tulos on hieno osoitus siitä, mitä syntyy, kun kunnan johto, viranhaltijat ja yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen. Ruokolahdella on toimeentarttuvat, osaavat ja lähestyttävät virkahenkilöt sekä päättäjät ja tätä vahvuutta heillä osataan hyödyntää hyvin, sanoo Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen.

Lappeenranta painii suurena samassa sarjassa valtakunnan kanssa

Lappeenranta yltää omassa, kovassa suurten kaupunkien sarjassaan neljänneksi parantaen sijoitustaan kahden vuoden takaisesta kymmenennestä tuntuvasti. Vastaajia kaupungin yrittäjistä oli 173, mikä antaa tuloksille hyvän vertailukelpoisuuden. Lappeenrannan vahvuuksiksi nousevat tietoliikenneyhteydet (3,25), kunnan vetovoima asuinpaikkana (3,91) ja onnistuminen uusien yritysten saamisessa (3,03). Lappeenranta yltää Ruokolahden ohella maakunnan kunnista yli valtakunnan keskiarvon (2,81) uusien yritysten houkuttelussa.

– Onhan tämä uskomattoman hyvä tulos. Olosuhteisiin nähden pärjätään hyvin ja kaupungilla tehdään aiempaa parempaa työtä koko ajan, sanoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.

Lappeenrannan kehityskohteita ovat hankintojen sopiva osittaminen pk-yrityksille (2,89) ja pienhankintojen järjestäminen (2,84). Nämä ovat samat osa-alueet, jotka kompastelevat myös valtakunnallisesti.

– Lappeenranta tekee kokoluokassaan vahvaa työtä, kuten aiemminkin todettuna laajalti koko organisaation ja luottamushenkilöiden kesken. Kaupungin etu on, että se onnistuu houkuttelemaan uusia yrityksiä paremmin kuin valtakunta keskimäärin. Nyt on oikea hetki nostaa hankinnat seuraavalle tasolle. Avoin ostolaskudata ja isojen hankintojen jakaminen pienempiin osiin ovat jo konkreettisia keinoja. Nyt meidän pitää yrittäjäjärjestönäkin saada markkinavuoropuhelut ja hankintojen mahdollisuudet tutummaksi entistä useammalle yrittäjälle, Toropainen sanoo.

Hankinnat ja työllisyyspolitiikka ovat maakunnan heikoimmat lenkit

Etelä-Karjalassa kahdeksasta elinkeinopolitiikan osa-alueesta heikoimmin arvioidaan hankinnat (2,88) ja työllisyyspolitiikka (2,88). Tulos on linjassa valtakunnallisen kuvan kanssa. Työllisyyspalvelujen siirto kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle ei ole vielä lunastanut yritysten odotuksia.

– Työllisyyspalvelujen uudistus on yrityksille iso muutos. Eteläkarjalaiset yrittäjät kertovat selvästi, ettei uudistus näy vielä arjessa. Tämä on hälytysmerkki, sillä osaavan työvoiman saatavuus ratkaisee kasvun ja investoinnit. Tarvitsemme tiiviimpää vuoropuhelua yritysten ja työllisyysalueen välille, Toropainen toteaa.

Muita nostoja Etelä-Karjalasta

Savitaipale on toiseksi paras kunta maakunnassa kokonaisarvosanalla 3,27. Savitaipale loistaa erityisesti ostolaskudatan avoimuudessa (4,23), joka on koko maakunnan paras lukema.

Rautjärvi yltää kolmanneksi parhaaksi arvosanalla 3,24. Rautjärveä kiitetään kilpailuneutraliteetin toteutumisesta. Kunnan omat yhtiöt eivät kilpaile yritysten kanssa (4,17) ja omistajapolitiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota (4,17).

Maakunnallinen huomio on selvä. Eteläkarjalaiset yrittäjät arvioivat alueen erinomaiseksi asuinpaikaksi (3,95), mutta yritysten sijaintipaikkana lukema on selvästi matalampi (3,25). Valtakunnallinen taso yritysten sijaintipaikkana on 3,56. Tämä ero kertoo, että aluetta rakastetaan kotina mutta sen kilpailukyvyssä yritysten sijaintipaikkana on tehtävää.

– Eteläkarjalainen elinvoima rakentuu sille, että alue on hyvä paikka elää ja yrittää. Asuinpaikkana onnistumme. Nyt sama pitää saada näkymään myös yritysten sijaintipaikan vetovoimassa. Tämä on yhteinen tehtävä kunnille, yrittäjille ja koko maakuntaverkostolle, Toropainen sanoo.

Lisätietoja
Pasi Toropainen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Yrittäjät, pasi.toropainen@yrittajat.fi, 050 495 6888

Tutustu valtakunnallisiin ja kuntakohtaisiin tuloksiin: