Markkinaoikeus: Hyvinvointialue ei voinut hankkia Sarastialta ilman kilpailutusta – Yrittäjien Jaskari: Voi avata miljardien markkinat
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ollut hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiaan, katsoo markkinaoikeus. Sarastialta ei siten voitu hankkia palveluja kilpailuttamatta sidosyksikköaseman perusteella.
Markkinaoikeus määräsi Vantaan ja Keravan Sarastia-hankinnan päättymään 12 kuukauden kuluttua markkinaoikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, kertoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto tiedotteessaan.
– Markkinaoikeuden päätös on erittäin merkittävä ennakkotapaus reilun kilpailun näkökulmasta. Tämän jälkeen julkisen sektorin toimijoiden on erittäin tärkeä analysoida kaikki vastaavat päätökset ja ryhtyä ripeästi purkamaan hankintalain vastaisia suorahankintoja, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.
Suomen Yrittäjät on Jaskarin mukaan samoilla linjoilla Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa siitä, että sääntelyn virheellinen tulkinta on viime vuosina ollut hyvinkin yleinen ilmiö.
– Markkinaoikeuden päätös voi merkitä useiden miljardien arvoisen markkinan avautumista reilulle kilpailulle, Jaskari jatkaa.
0,04 prosentin osuus
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hankki vuonna 2022 henkilöstöhallinnon palvelut ja niihin kuuluvat järjestelmät suorahankintana Sarastialta. Yli yhdeksän miljoonan euron arvoinen hankinta tehtiin sidosyksikköhankintana ilman kilpailutusta. Hyvinvointialue omistaa 0,04 prosentin osuuden Sarastian osakekannasta.
Hankintalain mukaan hankintayksiköiden ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköiltään tekemiään hankintoja. Jotta yhtiö on hankintalain tarkoittama sidosyksikkö, hankintayksikön on käytettävä siihen määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV vei hyvinvointialueen tekemän suorahankinnan keväällä 2023 markkinaoikeuteen, sillä viraston arvion mukaan Sarastiaan luodut päätöksentekorakenteet eivät täyttäneet hankintalain määräysvaltaa koskevia edellytyksiä.
KKV ryhtyi selvittämään hankintaa elinkeinoelämän järjestöjen EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton laatiman toimenpidepyynnön perusteella. Neljä keskeistä elinkeinoelämän järjestöä toimitti kilpailu- ja kuluttajavirastolle kiireellisen toimenpidepyynnön hyvinvointialueiden lainvastaisiksi arvioitujen suorahankintojen takia.
Ei todellista määräysvaltaa
Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että hyvinvointialue ei käyttänyt Sarastiaan todellista määräysvaltaa yksin tai edes yhdessä muiden omistajien kanssa. Markkinaoikeuden mukaan hyvinvointialueen mahdollisuudet vaikuttaa Sarastian toimintaan osakkeenomistuksen tai minkään Sarastian hallintoelimen kautta olivat hyvin vähäiset.
– Olemme tyytyväisiä markkinaoikeuden ratkaisuun. Toivomme, että ratkaisu huomioidaan myös laajemmin hankintayksiköissä, sillä sääntelyn virheellinen tulkinta on viime vuosina ollut yleinen ilmiö, KKV:n asiantuntija Heikki Puttonen toteaa tiedotteessa.
Markkinaoikeus arvioi päätöksessään myös sitä, olisiko suorahankinta voitu tehdä äärimmäiseen kiireeseen vedoten. Markkinaoikeuden arvion mukaan hankinnan tekemiselle oli ennalta-arvaamaton ja hankintayksiköstä riippumaton syy, mutta hankintayksikkö toimi lainvastaisesti tehdessään sopimukset toistaiseksi voimassa olevina eli pidempinä kuin oli välttämätöntä.
Sopimuskauden päättämisen lisäksi KKV esitti hyvinvointialueelle tuhannen euron seuraamusmaksua, jonka markkinaoikeus määräsi. KKV huomioi seuraamusmaksun määrää esittäessään, että useilla hankintayksiköillä oli epätietoisuutta siitä, miten sidosyksikköaseman edellytyksiä ja määräysvaltakriteerin täyttymistä tulisi tulkita.
Markkinaoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen.
Vinkkaa meille juttuaihe!
